Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tarja Filatovin (sd.) mielipide: Se tapahtui, mitä ei tapahtuvaksi voinut uskoa

Kitara soi. Surua soi. Niin hiljaa. Soinnuista sen ilo on mennyt pois.

Surujen kitara -kappaleen alku on soinut korvissani Ukrainan sodan alusta asti. En saa sitä pois.

Se tapahtui, mitä ei tapahtuvaksi voinut uskoa. Venäjä hyökkäsi julmasti Ukrainaan ja tavoittelee maan pääkaupunkia. Avoin sota Euroopassa kertoo mielen hulluudesta. Ajatukset eivät suostu keskittymään muuhun.

Tiedän, että laulu kertoo rakkaudesta, mutta sen synnyttämä suru liittyy Ukrainaan.

Olemme olleet onnettomien tähtien alla

Tämä vuosikymmen on kyllä alkanut onnettomien tähtien alla. Ilmastonmuutos. Korona. Sota.

Ilmastonmuutos mainittiin eduskunnassa ensimmäisen kerran kolmisenkymmentä vuotta sitten. Nyt huoli maapallon selviytymisestä tunkee ajatuksiimme kaikkialta. Emme ole vielä myöhässä, mutta vitkutteluun ei ole aikaa.

Korona taas on syönyt meidän kaikkien mielen hyvinvointia, mutta erityisen raskas se on ollut nuorille. Heidän olisi pitänyt elää villiä vapaata nuoruutta, nauttia ystävyydestä ja yhteisöistä, mutta korona eristi meidät.

Moni kohtaa pelkonsa yksin

Moni sodan traumat kokenut vanhus elää eristetysti ja joutuu pähkäilemään Venäjän hyökkäystä ja sen tuomia pelkoja yksin.

Erilaiset kyselyt ja tutkimukset kertovat, että nuorten masennus ja ahdistus ovat kasvaneet. Koko kansakunnan stressitaso on korkeammalla kuin ennen koronaa.

Kolmas kirous: sota. Ilmastonmuutosta ei ole ratkaistu, korona on tuo vielä isoja riskejä. Kolmoiskriisi koskettaa mieltä. Siksi uusien aluevaltuustojen on panostettava erityisesti mielen hyvinvointiin. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Nuorten mieleen vaikuttavat näiden kolmen suuren ohella koulutuksen uudistukset, työelämän muutokset ja sosiaalisen median luomat paineet.

Nuorten hyvinvointia vahvistettava

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää laajoja, poikkihallinnollisia toimia yhteiskunnan eri tasoilla. On osattava kytkeä yhteen mielenterveyttä edistävä työ kouluissa ja oppilaitoksissa, nuorisotyö ja harrastustoiminta, vanhemmuuden tukeminen, oppilashuolto, yhteisöllisyyden vahvistaminen, tuki työelämään siirtymiseen, matalan kynnyksen tuen kanavat sekä mielenterveyspalveluiden tehostaminen terveydenhuollossa.

Työelämässä tarvitaan toimia. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-sairauspäivistä ovat mielenterveysperusteisia. Lisäksi mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyvään työttömyyteen ja opintojen venymiseen.

Mielenterveyden häiriöistä raskas osa tautitaakkaa

Mielenterveyden häiriöiden hoito Suomessa painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vuosien mittaan vähentynyt samalla kun mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa.

Valtio ohjaa hyvinvointialueita vahvistamaan mielenterveyspalveluita erityisesti perustasolla. Meidän on varmistettava pääsy psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaa psykososiaaliseen hoitoon nopeasti, kun hoidon tarve on havaittu perusterveydenhuollossa. On vahvistettava koulutusta ja osaamista.

Vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille

Nyt kun rakennamme sote-uudistusta hyvinvointialueilla, on muistettava, että mielenterveyden vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille ja mielenterveyspalveluihin.

Kunnat ovat edelleen tärkeässä roolissa mielenterveyden vahvistajina esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen, kaavoituksen ja asumisen, liikunnan ja kulttuurin sekä kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamisen kautta.

Mielen hyvinvointi on tärkeä osa hyvää elämää ja hyvinvointia. Mielenterveyttä vahvistamalla saadaan kustannussäästöjä, mutta vain panostamalla suunnitelmallisesti mielenterveyttä edistäviin toimiin, ongelmien ehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen.

Tarja Filatov

hämeenlinnalainen kansanedustaja (sd.)