Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Virtuaalivaput eivät olleet mistään kotoisin – Vihdoin on lupa juhlia perinteisesti: yhdessä

Eivät virtuaalivaput ole mistään kotoisin. Tänään, tässä ja nyt on vapunaatto, jota on odotettu pitkään ja hartaasti. Huomenna on opiskelijoiden ja työväen suuri juhlapäivä.

Kaksi kertaa niin kävi, vappua ei täysin peruttu, mutta sitä vietettiin koronapandemian takia hyvin paljon erilaisissa olosuhteissa kuin on totuttu.

Vuonna 2020 lanseerattiin etäjuhlat ja -tilaisuudet. Vappu oli hyvin lähellä peruuntumista. Vuosi sitten vältettiin tiukasti ihmiskontakteja, mutta osattiin jo arvioida, että rokotukset olivat puremassa ja seuraavaa vappua vietettäisiin jo mahdollisesti normaalisti. Toivo eli! Ei mennyt pieleen, mutta erittäin läheltä piti.

Koronarajoituksista on voitu luopua sittenkin vasta vähän aikaa sitten. Korona on yhä keskuudessamme. Koronakuolemista ei ole päästy, mutta silti päällimmäisin tunne on helpotus. Kevät on toivoa täynnä.

Ihan oikeasti: eivät virtuaalivaput ole mistään kotoisin.

Tänään, tässä ja nyt on vapunaatto, jota on odotettu pitkään ja hartaasti. On aika juhlia, kohtuudella ja suomalaisessa ankaran arvaamattomassa säässä, mutta sittenkin!

Vappu tarkoittaa yhdessäoloa, juhlia perheiden ja ystävien kesken. Yksinkin sitä voi viettää. Mikään ei ole pakollista, vaan kaikilla on lupa olla tänään vapaasti. Toki joissakin tapauksissa läheisin omainen on – viranomainen. Siksi vastuuta pitää kantaa, ei vain itsestä, vaan myös kaverista. Sekin on osa suomalaista vappua.

Huomenna on opiskelijoiden, etenkin ylioppilaiden ja työväen suuri juhlapäivä, myös työn ja erityisesti suomalaisen työn päivä. On tilaisuus kunnioittaa sellaistakin vakaumusta, joka ei kuulu kenties omaan läheisimpään arvo- ja aatemaailmaan. Vappuun kuuluu olennaisesti vuoden 1918 sisällissodan uhrien kunnioittava muistaminen.

Sodan mielettömyys on viiltävän lähellä. Euroopan keskellä käytävän sodan turhat uhrit – suruista suurimmat – eivät voi jäädä täysin mielistä kevään juhlankaan keskellä.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sittenkin vain näennäisen kahtiajaon ja hajaannuksen keskellä yhteinen halu elää järjestäytyneessä ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Meillä edes pyritään, jos ei aina täysin päästäkään, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suvaitsevaisuus sekä asioista keskusteleminen ja sopiminen sivistyneesti pitää olla itsestään selvää.