Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Telaketjutasa-arvo ei palvele maanpuolustusta – Maata ei puolusteta vain asein

Sukupuoli ja tasa-arvo ovat tulikuumia kysymyksiä. Kriisin tullen tasa-arvo ei kuitenkaan ole ensimmäinen asia, jonka perään on huudettava. Ei ole Ukrainassakaan ollut.

Maanpuolustus on Suomessa kovassa kurssissa ja hyvä niin. Puolustuskyvyn vahvistamisella on kansalaisten jopa yksituumainen hyväksyntä.

Jopa yli kolmannes eli 36 prosenttia Suomen naisista on valmiita aseelliseen maanpuolustukseen. Se on erittäin iso osuus ja kuvastaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli Evan tutkimuksen luonteen mukaisesti arvoja ja asenteita.

Sotilaallinen maanpuolustus ei ole enää sukupuolikysymys. Ajat muuttuvat ja samalla asenteet.

Odotetusti vaatimukset asevelvollisuuden ulottamiseksi myös naisiin voimistuvat, kun asia on pinnalla ja kansalaiskeskustelussa.

Ukrainan sota on herättänyt myös naiset. Se on erinomaista, kuten myös se, että miehiä ja naisia on hakeutunut kuluneen kevään aikana poikkeuksellisen runsaasti reserviläisjärjestöjen jäseniksi ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.

Viime syksynä punavihreän hallituksen ohjelman mukaisesti asevelvollisuuden kehittämistä pohtinut työryhmä ehdotti, että kutsunnat koskisivat myös naisia, mutta ei pakollinen asevelvollisuus. Hallituspuolueista naisten asevelvollisuutta on pitänyt esillä etenkin vihreät, jonka agendassa maanpuolustus ei yleensä ole aivan ykkösenä.

Perusteluna on ollutkin tasa-arvo: asevelvollisuus vain miesten velvollisuutena rikkoo käsitysten mukaan jyrkästi tasa-arvoa, koska sitä pidetään sukupuoleen perustuvana erotteluna, jopa “historiallisena jäänteenä”.

On kysyttävä, palveleeko telaketjumaisen jyrkkä tasa-arvovaatimus olennaisinta asiaa, Suomen puolustuskykyä? Ei ainakaan näköpiirissä olevana aikana.

Miehiä koskeva asevelvollisuus on monin tavoin valikoiva. Tasa-arvo istuu yleensäkin erittäin huonosti edelleen käskyvaltasuhteisiin perustuvaan armeijaan. Johtava periaate ei ole pitkään aikaan ollut se, että kaikki käyvät armeijan, jos ei muuten, niin väkisin.

Edelleenkin puolustusvoimien rajallisina säilyvät voimavarat on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen ei tuo tähän muutosta.

Naisia on hakeutunut viime aikoina erityisen kiitettävästi vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sitä on edelleen kehitettävä mahdollisimman monia koskevana mahdollisuutena.

Ylen kyselyyn (3.5.) vastanneista 113 kansanedustajasta 69 vastusti ja 30 kannatti asevelvollisuuden ulottamista naisiin, 14 ei osannut sanoa. Nyt ei ehkä sittenkään ole suuren asevelvollisuutta koskevan tasa-arvokeskustelun aika.

Maata ei puolusteta vain asein, ei edes armeijan vihreissä, vaan tärkeitä tehtäviä on moninaisia. Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia. Erittäin monet suomalaiset, miehet ja naiset, voivat tehdä parhaansa hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi muutoinkin kuin rivissä, myös kriisiaikoina. Kotirintaman on kestettävä. Tämä tiedetään joka päivä Ukrainassakin.