Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Timo Heinonen (kok.): Eduskunta on valmis Natoon – Kaikki ratkaisut tehdään isänmaamme koskemattomuuden ja vapauden varmistamiseksi

Helmikuun 24. päivä vuonna 2022 muutti Euroopan turvallisuusympäristöä dramaattisesti. Muutos tuli monelle yllätyksenä ja pian kävi selväksi, että muutos näyttää olevan pitkäaikaisempi ja pysyvämpi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin muutti uhkauksensa teoiksi ja aloitti armottoman hyökkäyssodan rauhaa rakastavaa Ukrainan kansaa vastaan.

Putinille ei riittänyt edes perinteinen sota vaan joukot määrättiin hyökkäämään päiväkoteja, kouluja ja asuintaloja vastaan. Putin on vastuussa sotarikoksista ja on vain ajan kysymys, kun tuhon keskeltä paljastuu kansamurha? seuraava Putinin Euroopan ”vierailu” pitää järjestää Haagissa.

Putin ei joukkoineen kunnioita itsenäisten maiden suvereniteettia

Venäjän hyökkäyssota itsenäisen valtion kimppuun osoitti sen, että Putin ei joukkoineen kunnioita itsenäisten maiden suvereniteettia. Euroopassa Venäjän toimia on seurattu pelonsekaisin tuntein, mutta hieman eri tavalla maissa, jotka kuuluvat puolustusliitto Natoon.

Naton turvatakuut ovat lisänneet rauhallisuutta muun muassa Baltian maissa, mitkä ilman Nato-jäsenyyttä olisivat takuuvarmasti Venäjän seuraavien iskujen kohteita tai olisivat sitä ehkä jo nyt tai olleet aiemmin.

Nato onkin määrätietoisesti lisännyt resurssejaan Yhdysvaltain johdolla jäsenmaihinsa Venäjän naapurissa. Pidäkettä on haluttu vahvistaa ja alleviivata ja muistuttaa siitä, että Naton periaatteiden mukaan hyökkäys yhtä sen jäsenmaata kohtaan olisi hyökkäys kaikkia kolmeakymmentä Nato-maata kohtaan.

Natoon kuulumattomalla maalla ei ole turvatakuita

Ukrainan tilanne on toisaalta osoittanut sen, että Natoon kuulumattomalla maalla ei näitä turvatakuita ole. Yksikään Nato-maa eikä myöskään mikään muukaan maa ole lähettänyt joukkojaan Ukrainan avuksi.

Onneksi sentään puolustusmateriaaliapua on suostuttu maalle antamaan, mutta ei siltäkään osin parasta ja tehokkainta saatikka yhden yhtä sotilasta. Turvatakuita ei siis Natoon kuulumattomalla maalla ole.

Suomessa selvä enemmistö – lähes 70 prosenttia – kannattaa nyt puolustusliitto Natoa. Kansan mielipiteen nopea muutos Naton kannalle on saanut myös puolueet ja kansanedustajat kääntymään Naton taakse.

Turvallisuusselonteko eduskunnassa

Eduskunnassa on nyt käsittelyssä turvallisuusselonteko ja arvioni on, että pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo myönteisen Nato-kantansa lähipäivinä ja sen jälkeen myös SDP asettuu tukemaan Natoa.

Tässä vaiheessa kansanedustajista on Naton kannalla 160–170, jopa yli 180, ja Suomi tulee jättämään Nato-hakemuksen nopeammin kuin nyt ajattelemmekaan. Natolle ei näytä turvallisuuden näkökulmasta olevan vaihtoehtoja. Vain Naton jäsenenä olemme osa yhteistä puolustusta ja turvatakuita.

Vastuu puolustuksen kehittämisestä säilyy

Natoon liittyminen ei poista tarvetta vahvistaa omia puolustusvoimiamme tai panostuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Se ei myöskään poista tarvetta jatkaa kahdenvälisen esimerkiksi Suomi–Ruotsi -yhteistyön ja monenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä.

Jos ja kun Ruotsi lähiaikoina myös saa liikkeelle hakemuksensa, niin Nato-maina puolustusyhteistyömme syvenee entisestään – voisi sanoa, että ilman rajoja.

Pitää muistaa, että kaikki ratkaisut tehdään vain isänmaamme koskemattomuuden ja vapauden varmistamiseksi.

Eduskunta on siis pian Nato-valmis ja varsinainen hakemus voidaan jättää. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa yhteistä puolustusta ja ainoiden oikein turvatakuiden piirissä.

Timo Heinonen

kansanedustaja (kok.)

puolustusvaliokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

Loppi