Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ilmoitus, ettei hän hae sosiaalidemokraattien presidenttiehdokkuutta, yllätti monet. Politiikan kulisseissa on arvioitu jo pitkään, että suosittu Marin on ainoa varteenotettava ehdokas puolueessaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan pudotti presidenttipelistä muun muassa keskustan Esko Ahon ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.), koska heillä oli hyvät suhteet Venäjään. SDP:n ehdokaslistalle jää toistaiseksi vain komissaari Jutta Urpilainen (sd.), joka on hävinnyt julkisuudesta lähes kokonaan. Hän yltää kevään presidenttigallupeissa niukasti kymmenen suosituimman ehdokkaan joukkoon.
Myös kokoomuksen ehdokaspakka on pahasti sekaisin. Pitkään varteenotettavana ehdokkaana ollut Jan Vapaavuori putosi puheenjohtajana omaan vesihautaansa Olympiakomitean sotkuissa.
Kokoomuksen vahvimpana nimenä on Alexander Stubb. Hän asemansa on vahvistunut, sillä ex-pääministeri on ollut Suomen Nato-prosessin aikana näkyvästi esillä sekä kansainvälisessä että kotimaan mediassa. Esillä on ollut myös Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala, mutta hän on suurelle yleisölle tuntematon nimi.
Puoluegallupeissa alamaissa olevien keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten presidentinvaaliasetelmat näyttävät selkeimmiltä kuin puoluegallupien kärkikaksikolla, kokoomuksella ja SDP:llä. Presidenttigallupien kärkipaikkaa on pitänyt pitkään Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan Olli Rehn. Hän on keskustan ohella suosituin ehdokas myös kokoomuslaisten parissa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on vihreiden ylivoimainen suosikkiehdokas, jos hän lähtee vielä kolmannen kerran ehdolle. Vaihtoehtoina ovat Venäjän toimia jo vuosikymmeniä kritisoinut europarlamentaarikko Heidi Hautala tai europarlamentaarikko Ville Niinistö.
Perussuomalaisten itseoikeutettu ehdokas on puolueen ex-puheenjohtaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho. Liike Nyt asetti ehdokkaakseen puoluetta johtavan kansanedustaja Harry Harkimon. Myös vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit mielivät saada oman ehdokkaan.
Kansalaiset hakevat nyt kokenutta ja turvallista ulkopolitiikan johtajaa. Siksi Rehn ja Haavisto ovat kärjessä, mutta vaaleihin on vielä kaksi vuotta aikaa. Kun istuva presidentti ei ole ehdolla, ensimmäisen kierroksen äänet jakautuvat. Nykyisillä kannatusluvuilla Rehn ja Haavisto eivät pääse toiselle kierrokselle.