Minusta tuli lauantaiyönä vahingossa tukari. Nyt en tarkoita koulujen tukioppilasta, vaan nuorisoslangissa lähinnä haukkumaterminä käytettyä tukaria.
Tukari on internetin urbaanisanakirjan mukaan pihapoliisi, siviilisankari ja muiden asioihin puuttuja. Täsmennykseksi vielä, että siviilisankari on yhtä kuin valtion tukipylväs, eli siviili, joka puuttuu johonkin epäilyttävään tai vääränä pitämäänsä toimintaan.
Keskustassa oli nuorisoa liikkeellä. Yksi heistä hörppäsi viimeisen huikan olutpullostaan ja viskasi tyhjän lasipullon viereisen kukkapuskan reunuskivikkoon. Säpäleiksihän se meni, mikä lienee ollut tuon suurieleisen näytöksen tarkoituskin.
Satuin olemaan kohdalla ja sitten se vain tuli suustani! Oli pakko sanoa “urpo” ja tahallaan sen verran kovaan ääneen, että heittäjä kuuli sen. Hän käänsi hölmistyneenä päätään takanaan tulevaan ystäväänsä päin kuin kysyäkseen, kuka tuon sanoi. Katsoin parhaaksi livahtaa ohi. Turpaanko kerjäsin?
Mutta entä sitten, jos kukaan ei koskaan edes ohimennen huomauta kanssaeläjille heidän typerästä käytöksestään? Jatkavatko he välinpitämätöntä toimintaa, kun ei siitä heidän mielestään ole mitään haittaa?
Pakko huomauttaa, että on tosin turhaa mustamaalaamista parjata ainoastaan nuoria huonosta käytöksestä. Olen palanut halusta olla tukari yhtä lailla esimerkiksi keski-ikäisten käyttäytyessä urposti.
Mies seisoo bussipysäkillä. Hän ottaa viimeisen savukkeen tupakka-askistaan ja rutistaa tyhjän askin. Sitten hän heittää sen maahan!
Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen jo mielessäni käynyt läpi kommentin: “Anteeksi herra, mutta luulen, että teiltä tipahti jotain.” Roskis on ihan siinä vieressä!
Vielä tähän mennessä olen niellyt ärtymykseni, koska toisten asioihin ei pitäisi mennä puuttumaan.
Tunnustan, minunkin perääni on huudettu tai mulkoiltu merkitsevästi esimerkiksi, kun olen ajanut pyörällä jalkakäytävällä tai juonut olutta junassa. Silloin on helppo ajatella, että mitäs siinä toljotat, senkin tiukkapipo.
Kaikkien ei ole tarkoitus käyttäytyä samoin, eikä kaikkia tapoja tarvitse ymmärtää. Toisen sivistynyt käytös voi olla toiselle nipottamista. Meillä kaikilla on hetkemme, joilla ei parane mennä kehuskelemaan.
Olisi kenties hyvä, jos jokainen katsoisi välillä peiliin ja olisi edes vähän välinpitämättömämpi kuin eilen. Ainakin nyt, kun ekaluokkalaiset valtaavat kadut ja heille täytyy olla esimerkkinä. Käyttäytymissäännöt riippuvat tilanteesta. Punaisia päin voi kävellä autiossa risteyksessä, mutta ei silloin, kun vieressä vanhempi opettaa lapselleen liikennesääntöjä. Lopuksi vielä viimeinen tukarimainen mielipide. Minusta tukari on yhtä ääliömäinen haukkumasana kuin homokin. Tukarithan ovat lempeitä ihmisiä, jotka auttavat pieniä koululaisia selviytymään ongelmista. Kenen mielestä siinä on jotain pahaa?