Suomesta ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta aiotaan toden teolla tehdä merkittävä pohjoiseurooppalainen lentoliikenteen keskus. Lentokenttäyhtiö Finavia investoi lähivuosina peräti 900 miljoonaa euroa lentoaseman laajennukseen ja modernisointiin.
Lentoyhtiöiden tämänhetkisistä kannattavuusongelmista huolimatta lentäminen on maailmalla koko ajan kasvava liikennemuoto. Monissa väkirikkaissa kehittyvissä maissa lentomatkustus on vasta tulossa entistä laajempien kansalaisryhmien ulottuville. Lippujen hinnat ovat yhtiöiden välisessä rajussa, joskus epäterveeksi käyneessä kilpailussa tulleet erittäin edullisiksi. Tämä on omiaan parantamaan tavallisten ihmisten mahdollisuuksia siirtyä lentäen paikasta toiseen.
Helsinki-Vantaan mittava kehittämisohjelma on laskettu matkustajamäärien tuntuvan kasvun varaan. Tällä hetkellä lentoaseman palveluja käyttää vuosittain noin 15 miljoonaa matkustajaa ja vuonna 2020 heitä arvioidaan olevan jo 20 miljoonaa.
Tällainen volyymin kasvu edellyttää alueen uudistamista ja laajentamista pysäköintipaikoista alkaen. Turvatarkastuslinjat uusitaan ja lentoasemalla liikkumista helpotetaan muun muassa liukuportain. Erityisesti aamuisin ja ajoin iltapäivälläkin, kun koneita nousee ja laskee tiheästi, jonot lähtöselvitystiskeillä ja turvatarkastuksessa ovat usein kovin pitkiä.
Noin 900 miljoonan euron investointi tuo lentoasemalla uusia pysyviä paikkoja viitisentuhatta. Määrä on huomattava aikana, jolloin irtisanomiset ja lomautukset ovat jokapäiväisiä lähes alalla kuin alalla.
Rakennusaika, jonka tällä hetkellä arvioidaan kestävän viitisen vuotta, alkaen vuonna 2015, työllistää noin 14 000 ihmistä. Kaukana ovat ajat, jolloin Seutulan lentokenttää rakennettiin rattijuoppoudesta tuomittujen työsiirtolavankien voimin.
Samaan aikaan kun tasavallan pääkentällä kärsitään tilanpuutteesta ja ruuhkista, moni maakuntakenttä kituu henkitoreissaan. Matkustajia ei niillä ole kannattavan lentoliikenteen ylläpitoon riittävästi tai heitä on vain tiettyinä sesonkiaikoina muutaman kerran vuodessa. Vain Rovaniemen matkustajamäärät ovat Helsinki-Vantaan ohella kasvaneet, muualla vähentyneet. Turussa matkustajamäärä aleni peräti kolmanneksen ja Oulussa neljänneksen viime vuoteen verrattuina.
Maakuntakentät kohtaavat myös rautateiden kilpailun, sillä rataverkkoa ja junakalustoa on uudistettu niin, että nopeuksia on kyetty tuntuvasti nostamaan. Rautateiden etuna lentoliikenteeseen nähden on myös se, että asemat ovat kaupunkien keskustoissa kun lentoasemat puolestaan sijaitsevat niiden ulkopuolella, jotkut varsin etäälläkin.
Vaikka ilmailuviranomaiset eivät vielä ole julkaisseet listaa lakkautettavista maakuntakentistä, senkin aika tulee vielä. Lopullinen sana on tietysti poliittisilla päättäjillä, mutta eivät hekään voi kestävästi jatkaa pysyvästi tappiollista toimintaa.
Helsinki-Vantaalle tehtävä investointi mahdollistaa kansainvälisen kauttakulkuliikenteen tuntuvan kasvun. Se tarkoittaa sitä, että suurhankkeelle löytyvät myös maksajat, palveluita käyttävät kansainväliset lentoyhtiöt.