Joka kolmas eli noin sata suomalaista kuntaa on aikeissa korottaa veroprosenttiaan ensi vuodeksi. Ne, jotka eivät nyt kiristä verotustaan, ovat tehneet sen jo viime vuonna tai siirtävät korotuspäätöksensä ensi syksyyn.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus esittää yksimielisesti valtuustolle, että veroprosentti korotetaan 20,25 prosenttiin, Korotus on jo kolmas sitten kuntaliitoksen, jolloin vuonna 2009 aloitettiin 18 prosentilla. Tuolloin prosenttia laskettiin, koska sen uskottiin sulattelevan viidessä naapurikunnassa elävää liitosvastaisuutta ja taloustilannekin oli siihen otollinen.
Korotuksesta ei käytännössä jää euroakaan lisää kaupungin kassaan, koska valtio lopettaa kuntaliitoksesta johtuneen ylimääräisen valtionosuuden maksamisen. Toinen osoite on keskussairaala, jonka vuosia kasvaneet alijäämät jyvitetään sairaalakuntayhtymän jäsenkunnille.
Kanta-Hämeen kunnat ovat vuodesta toiseen sietäneet sairaanhoitopiirin jatkuvia alijäämiä ja niin siirtäneet “pahaa päivää”, eteenpäin oman maksuvalmiutensa varmistamiseksi. Nyt vanha meno ei enää jatku, vaan tosiasiat tunnustaen jäsenkunnat ottavat lusikan kauniiseen käteensä ja kuittaavat kertyneet alijäämät.
Vastoin muita suuren kuntaliitoksen toteuttaneita kaupunkeja Hämeenlinna ei vähennä henkilöstöään. Sen sijaan muun muassa Salossa, Jyväskylässä ja Kouvolassa neuvotellaan parhaillaan satojen työntekijöiden irtisanomisista.
Vaikka veronkorotus on aina kipeä päätös, Hämeenlinna ei ole mikään poikkeus kaupunkien joukossa. Suomen ykkösverottajaksi on nousemassa itäsuomalainen Outokumpu, entinen kaivoskaupunki yltää kärkeen 22,25 prosentillaan. Kuopio, Salo ja Seinäjoki kantavat asukkailtaan 20,75 prosentin veron.
Myös Janakkalassa veroprosentti nousee ja se yltää Hämeenlinnan seudun kärkeen 20,50 prosentillaan. Hattula tyytyy tänä syksynä korottamaan vain kiinteistöveroja ja pitäytyy toistaiseksi 20 prosentissa.
Kun Lapin rutiköyhät kunnat, Pelkosenniemi ja Savukoski 2000-luvun alussa rikkovat 20 prosentin maagisen rajan, valtakunta ei vielä hätkähtänyt. Kun läntisen Uudenmaan Karjaa korotti vuonna 2004 veroprosenttinsa 21 prosenttiin, päätöstä kauhisteltiin. Tuolloin 20 prosenttia pidettiin yleisesti tavallisten kuntien ehdottomana kipurajana.
Ei pidetä enää, sillä ennen tämänsyksyistä korotuskierrosta maan keskiarvo on 19,38 prosenttia, mutta se nousee lähelle 20 prosenttia, ehkä ylikin. Läpi linjan Suomen kuntakenttä on korottamassa kiinteistöveroja ja muutamissa aletaan olla jo ylärajalla.
On luonnollista, ettei verojen ja maksujen korotus ole mieluinen päätös kuntalaisille. Heidän kiukkuaan lieventää kuitenkin se, jos verorahalle kertyy vastiketta, laadukkaita ja riittäviä peruspalveluja.
Kunnallisveron kiristys ei voi Hämeenlinnassakaan merkitä sitä, ettei palvelutuotannon tuottavuuteen kiinnitetä edelleen huomiota. Kaupungin moniulotteinen organisaatio ei vieläkään ole täydessä iskussa, vaan sen kehittämistä on jatkettava edelleen.
Verojen korotukset eivät voi olla automaatti, johon ensisijaisesti vaikeassa tilanteessa turvaudutaan.