Tämän kuun alussa rikottiin ennätys, joka kertoo karua kieltä suomalaisesta yhteiskunnasta ja tämän hetken taloudellisesta tilanteesta. Maksuhäiriömerkinnän saaneita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yli 370 000 suomalaista kärvistelee maksamattomien laskupinojen keskellä.
Erityisen huolestuttavaa on, että ongelmat näyttävät myös entisestään kasaantuvan. Asiakastiedon rekisterissä on yli kuusi miljoonaa merkintää. Maksumerkinnän saaneella on keskimäärin 17 merkintää. Rekisterissä on henkilöitä, joita on jopa satoja merkintöjä erilaisista maksuhäiriöistä. Suuri yllätys ei ole, että nuoret miehet erottuvat joukosta suurimpana ryhmänä. Pikavippejä tarjoavia firmoja ja muita luotonantajia on liian yksioikoista osoittaa sormella. Ongelmia on luottoihin sortuvissakin, vaikka helpon rahan tarjoajia riittää joka kulman takana ja verkossa niin paljon, että houkutukset kasvavat.
Tavaraa on tarjolla joka lähtöön ja mikä pahinta, vanhoja velkoja yritetään maksaa takaisin uudella, kun tilanne muuttuu kestämättömäksi. Murheet kasaantuvat ja merkinnät lisääntyvät pitkittyneessä velkakierteessä.
Kovaa bisnestä tehneitä pikavippifirmoja suitsittiin jo korkokatolla ja muilla toimenpiteillä. Osa ongelmista saatiin kuriin, mutta ei suinkaan koko kuvaa. Järjestelmässäkin olisi korjattavaa, sillä luotonantajien on miltei mahdoton saada tietoja asiakkaastaan.
Luottopäätöksiä tehdään vailla tarkempia tietoja velallisen tilanteesta. Esimerkiksi luottotietorekisterin rakentaminen ja tietojen vaihtaminen on tyssännyt yksilön suojaa puolustavien viranomaisten vastahankaan, mikä sekin on ymmärrettävää. Yksittäisten henkilöiden tietojen avaamiseen liittyy omat ongelmansa. Jotakin pitää kuitenkin tehdä. Ylivelkaantumista ja kasaantuvia maksuhäiriömerkintöjä ei pureta ainakaan nykyisellä järjestelmällä, joka raottaa tietosuojaa vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat ylipääsemättömiä.
Tietoa pitäisi olla tarjolla varhaisemmassa vaiheessa. Nykysysteemi ei siihen taivu, joten sitä on muutettava. Luotonantajillakin on oltava vastuu, jos lainaa mielivä ei ymmärrä asemaansa. Vastuuta on toisaalta helpompi kantaa, jos ajan tasalla olevaa tietoa olisi helpommin tarjolla.