Kabotaasia koskevien kansallisten määritelmien kumoaminen olisi periaatteessa, mutta vain periaatteessa hyvä asia. Suomessa tapahtuviin kuljetuksiin saataisiin ulkomaisella kalustolla lisää kilpailua, mikä yleensä tarkoittaa halvempia hintoja.
Asiakokonaisuus on vain periaatetasoa mutkikkaampi, eikä hallituksen esityksen vaikutuksia ole helppoa ennakoida.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT arvioi esityksen olevan suorastaan kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle.
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan puhuu vastatoimista vapautuksen haittojen pienentämiseksi sekä pakottavasta EU-lainsäädännöstä.
Hallitus on siis poistamassa Suomen sisäisistä kuljetuksista rajoitukset kuormien lukumäärälle myös niiltä ajoneuvoilta, jotka on rekisteröity toiseen EU-maahan.
Kuljetukset avautuisivat näin kansainväliselle kilpailulle.
Kotimaisen kuljetusyrittäjän kannalta on äärimmäisen ongelmallista, että ulkomaalaisten kuljettajien palkkataso on selvästi alhaisempi, polttoaineen hinta on eri luokkaa, katsastuskäytännöt eroavat maittain ja kaluston verotus vaihtelee.
Kilpailuasetelma ei siten ole suomalaista yrittäjää suosiva, päinvastoin. Kilpailukenttä ei ole missään nimessä reilu. Valtio on kaavaillut helpottavansa kabotaasimääritelmän kumoamisesta aiheutuvia haittoja.
Vastatoimi voisi esimerkiksi olla kuljetusajoneuvoilta kannettava tienkäyttömaksu. Suomalaisyrittäjälle maksu palautettaisiin.
Näin voitaisiin toimia, koska suomalaisyritykset maksavat veroja monin muin tavoin Suomeen ja osallistuvat myös tieinfrastruktuurin ylläpitoon.
Toinen mahdollinen vastatoimi on rengasvaatimusten kiristäminen. Kyynisesti voi silti todeta, että se nyt vielä puuttuisi, että kotimainen liikenneturvallisuus olisi uhattuna byrokraattisten EU-tulkintojen takia. Työllisyyttä korostavan hallituksen esityksestä tulee väkisinkin mieleen, että valtio on saanut tarpeekseen AKT:n liian isoksi kasvaneesta vallasta. Satamathan ja vienti uhataan pysäyttää lähes aina, jos työmarkkinoilla riidellään.
Kostotoimenpiteenä kabotaasimääritelmiä ei pitäisi mennä muuttamaan. Parasta olisi, jos osapuolet löytäisivät yhteisen sävelen – työllisyyden ja Suomen parhaaksi.