Varsinkin suomalaisissa urheilupiireissä vallitsee osittain kummallinen 1930-luvun idealismi, jonka mukaan bisnesraha on likaista eikä kuulu puhtaaseen urheiluun. Urheilulla tienaaminen hyväksyttiin kunnolla oikeastaan vasta 1988, kun ammattilaiset päästettiin olympialaisiin, mutta lystin maksajia katsotaan edelleen kieroon.