Pride rikkoo kiistatta edelleen tabuja purkaessaan suomalaisten seksuaalisuuteen liittyvää häpeää. Kaikilla meillä on oikeus liputtaa ja näyttää väriä, jos koemme sen tarpeellisiksi.
Sateenkaaren värit liehuvat alkaneella viikolla kannatettavan asian, seksuaalisen yhdenvertaisuuden puolesta eri puolilla Suomea.
Seksuaalinen tasa-arvo on meillä jo itsestäänselvyys, sen pitää olla sitä vuonna 2019.
Suuri enemmistö suomalaisista ja sukupuolivähemmistöt voivat elää aivan mainiosti rinnakkain ilman minkäänlaista vastakkainasettelua. Se on suomalaista arkipäivää.
Tasa-arvoon ja ihmisten ilmaisuvapauteen kuuluu kuitenkin myös se, että kaikilla meillä on oikeus liputtaa ja näyttää väriä, jos koemme sen tarpeellisiksi.
Pride-viikko huipentuu ensi lauantaina Helsingin Senaatintorilta lähtevään kulkueeseen. Viime vuonna vastaavaan osallistui noin 100 000 marssijaa. Monikaan muu asia ei saa taakseen vastaavaa kansanpaljoutta.
Liputtaminen hyvän asian puolesta ei ole keneltäkään pois, ei sellaisiltakaan, jotka eivät tunne asiaa omakseen.
Pride rikkoo kiistatta edelleen tabuja purkaessaan suomalaisten seksuaalisuuteen liittyvää häpeää, eikä silloin ole ihme, että se herättää myös jonkin verran aggressioita varsinkin some-ajan Suomessa.
Tänä vuonna on kiinnitetty kriittistä huomiota Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooliin Priden tukijana.
Kirkolla ei kuitenkaan ole muuta mahdollisuutta kuin osallistua, jos se aikoo elää ajassa ja ihmisten rinnalla.
Ihmisten jaottelu minkä tahansa ominaisuuksien perusteella on yksiselitteisen väärin. Kirkon pitää olla kaikkialla siellä, missä ihmisetkin ovat.
Pride-marsseihin on niiden alkujuurilta, 1960-luvun ja 1970-lukujen taitteen Yhdysvalloista, liittynyt rajuakin vastustusta.
Seksuaalista tasa-arvoa pidettiin Atlantin takana – ja muuallakin – uhkana konservatiiviselle järjestelmälle.
Suomessakin on koettu Pride-marsseilla väkivaltaisia, joskin hyvin hajanaisia väliintuloja, kuten vuonna 2010, kun kulkueeseen heitettiin savupommeja.
Nyt on täsmälleen oikea aika antaa sateenkaarilippujen liehua rauhassa.
Pride-viikollakin on hyvä muistaa, että paljon meitä isommat ongelmat ovat toisaalla. Seksuaalisia vähemmistöjä sorretaan edelleen ankarasti muun muassa Venäjällä.