SARS-CoV-2 iski koko maapalloon.
Ja nurkan takana odottavat jo toiset pahikset, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit. Joskus niitä nimitetään myös superbakteereiksi.
On arvioitu, että vuonna 2050 antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä.
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan mikrobien kykyä vastustaa antibiootteja.
Resistenssinsä avulla mikrobit pystyvät lisääntymään ja pysymään toimintakuntoisina antibiooteista huolimatta.
Euroopassa kuolee noin 33 000 ihmistä vuodessa resistentin bakteerin aiheuttamaan sairauteen.
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kirjo kasvaa koko ajan hitaasti, mutta valitettavan varmasti.
Antibiootteja käyttävät liikaa sekä ihmiset että eläimet ja molempien mukana vastustuskykyiset bakteerit leviävät eri puolille maapalloa.
Koronapandemia on myös osaltaan voinut lisätä antibioottiresistenssiä.
Aamulehdessä (24.5.2020) haastateltu infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen sanoo, että koronapotilaiden hoidossa käytetään paljon hyvin laajakirjoisia antibiootteja, vaikka niiden tehosta ei ole näyttöä.
Nyt tuntuu, että vuoteen 2050 on aikaa vaikka kuinka paljon. Huttusen mukaan tämän ongelman ratkaisemisella on jo kiire.
Näkymättömästi etenevä antibioottiresistenssi on kavala ja se etenee eri maissa eri tahtiin ja havaitaan eri aikoina.
Ruokaviraston tutkimusprofessorin Annamari Heikinheimon mukaan suurin osa maailmassa käytettävistä antibiooteista käytetään maataloudessa ja eläintuotannossa.
Suomessa ja Ruotsissa kasvunedistäjäantibioottien käytöstä luovuttiin 1990-luvun lopulla, EU:ssa ne kiellettiin pian vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Sitten tulee se kuuluisa mutta.
Afrikassa ja Aasiassa lääkkeiden käyttöä ei seurata lainkaan.
Lääkäreiden ja tutkijoiden viesti on yksinkertainen: Kaikkea antibioottien turhaa käyttöä pitää välttää.
Heikinheimon mukaan antibiootteja pitäisi pitää niin arvokkaina, että niitä käytetään vain viimeisessä hädässä.