Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lokit alkoivat pesiä katoille, kun niiden vuosikymmeniä käyttämät pesäpaikat katosivat

Ensimmäisiä kattopesijoitä Hämeenlinnassa olivat kalalokit 1993. Seuraavana vuonna mukaan liittyivät ensimmäiset kalatiirat ja harmaalokkiparikin Keskuskoulun savupiipunnokkaan.

Muutos johtui siitä, että näiden lintujen vuosikymmeniä käyttämät pesäpaikat Vanajaveden rannoilla katosivat, kun vanhoja uittorakennelmia purettiin.

Sama tapahtui naurulokkien kanssa. Virvelissä ollut ruohosärkkä ruoppaustöiden yhteydessä ”hävisi”. Tuon naurulokkiyhdyskunnan koko oli parhaimmillaan noin 400 pesää.

Lue myös: Lokit pitäisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa – “Ei pitäisi suunnitella vesistöjen läheisyyteen tasakattoisia taloja” (25.6.2020)

Katot ovat osoittautuneet lintujen kannalta edullisiksi. Miksipä ne oma-aloitteisesti pois lähtisivät tai välittäisivät lystikkäistä haukankuvista. Hyvät pesäpaikat vetävät puoleensa uusiakin lintuja.

Lintujen häätäminen ei sinänsä ole kovin vaikeaa, vaikkakin saattaa osoittautua varsin työlääksi.

Karkotetut linnut eivät kuitenkaan mene pois maailmasta. Johonkin on asetuttava. Olennaista siis on, että linnuille olisi tarjolla turvallinen pesintäpaikka samaan aikaan, kun lakien sallimia häätötoimia haluttaisiin toteuttaa.

Jos ei ole, ei siitäkään suurta iloa olisi, kun pesijät vain siirtyvät naapurikortteliin.

Kuluvalta kesältä haitat ovat pian ohi. Naurulokit lähtevät syysmuutolle heinäkuussa. Kuun lopulla lintuja ei pesäpaikoillaan enää juurikaan ole.

Jouko Astor

lintuharrastaja, rengastaja

Hämeenlinna & Tampere

Lisää aiheesta: Syntyperäinen hämeenlinnalainen, joka hihittää kuin hyeena ja päästelee vetisiä vauhtiraitoja (24.6.2020)