Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lyhyesti lukijoilta: Ihminen menee siitä mistä aita on kaatunut

Kummastelemme jätekasoja metsäteiden varsilla. Satoja vuosia ihminen on etsinyt helpompia keinoja elämään. Jos sohvan hävittäminen edellyttää puolikkaan palkattoman vapaapäivän pidon, auton, jossa vetokoukku ja peräkärryn vuokrauksen ja talkooväkeä nostopuuhiin, niin en ihmettele näitä kasoja. Lisäksi vielä kaatopaikkamaksu. Itse aikanaan Yhdysvalloissa talven viettäneenä ihastelin maan tapaa hoitaa jäteasiat. Kaikki kierrätettiin ja kerättiin. Astioita oli kaikkialla. Jos tahdoit eroon isommasta komuutista, niin riitti, että viet portille. Kahden viikon välein auto kävi noutamassa ilman soittelua. Eikä maksanut mitään. Turhaa jeesustelua on puheet omastatunnosta roskaamisessa. Ihminen menee aina siitä, mistä aita on jo kaatunut. Akut heitetään järveen, jos hävittäminen on työlästä. Yhteiskunnan pitää siis tehdä sohvan hävittämisestä helppoa, tai sitten määrätä sohvat kielletyiksi.

Koskimies

Kiitokset naiselle, joka auttoi minua saamaan käteni pois apteekin liukuoven välistä. Olin niin pelästynyt, että en huomannut kiittää.

Kompastuja

Paasikiventien ja Vanajantien risteys olisi oiva sakkopaikka myöhään iltaisin. Moottoripyörät kaahaavat, kuin myös autoilla aivan hurjat vauhdit risteykseen tullessa. Saisi todella mahtavat ylinopeudet, jos vain poliisi viitsisi ratsata. En enää uskalla olla myöhään liikkeellä tällä seudulla.

On se niin rajua

Majoitus- ja ravitsemusala vaatii arvonlisäveron alennusta! Miksi sellainen pitäisi myöntää? Suomessa kilpailu on vapaata, elinvoimaiset siis kukoistakoon. Mikäli yrityksiä on liikaa, ylimääräisten on syytä poistua. Hinnalla saa myös kilpailla.

Veronmaksaja

Kuten Esko Korkeakoski kirjoitti (HäSa 16.7) esi- ja perusopetukseen pitää satsata, eikä hakea ratkaisua oppivelvollisuusikää venyttämällä. Suuri määrä erityisen tuen ja mukautetun opetuksen, sekä “erityisnuoreksi” leimautumisen kanssa peruskoulusta lähtevistä, jää leimansa kanssa toisen asteen opetuksen ulkopuolelle tai putoaa kyydistä. Mitä enemmän on “erityisiä”, sitä enemmän pitää olla eriytettyjä opinpolkuja ja palveluja. Myös työelämän pitäisi sitten avata ovet näille erityisnuoreksi leimatuille nuorille aikuisille, joiden määrä sen kun lisääntyy, mitä enemmän diagnosoidaan, ilman taudin vaatimaa hoitoa ja tukea.

Teija Sydänmaanlakka