Jos koko maailma kuluttaisi kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme käyttöömme kolme planeettaa. Siirtyminen kiertotalouteen vähentäisi kulutusta ja ympäristön kuormitusta, mutta se kasvattaisi myös bruttokansantuotetta ja hyödyttäisi taloutta.
Kiertotalouteen siirtymisessä ei ole kyse vain ympäristöstä, vaan taustalla on myös kylmä taloudellinen järki. Luonnonvaroja on rajallisesti ja kestävyyshaaste on valtava. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten.
EU:lla on tietoa, tutkimusta ja innovaatioita ja globaalisti johtoasema kiertotaloustietoudessa. Meille kiertotalouden edistymisellä ja toimivuudella on myös suurin merkitys yhä pahenevan resurssien niukkuuden vuoksi.
Kiertotalouteen siirtyminen tekisi EU:sta nykyistä paremmin tulevaisuuteen valmistautuneen. Kiertotaloudella on myös potentiaalia kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia ja luoda yli 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, parantaen samalla työpaikkojen laatua.
Materiaali kiertää, eikä jätettä synny
Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päivitettäviä ja lopulta kierrätettäviä. Uusiutumattomat materiaalit tulisi pitää mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne tulee saattaa arvokkaampaan tai kestävämpään käyttöön.
Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-aineet tulee säilyttää korkeatasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä panttipullojen kierrätyksessä tehdään. Uusia raaka-aineita tulee käyttää vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja. Lisäksi tarvitsemme muutosta korvien välissä.
Suunnitteluvaiheeseen erityinen huomio
Koska jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään tuotetta suunniteltaessa, on suunnitteluvaiheeseen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Meidän on suunniteltava tuotteet ja pakkaukset niin, ettei niistä synny jätettä, vaan edelleen kiertävää materiaalia. Toisin sanoen meidän on suunniteltava jäte pois eli “design out waste”.
Olen koko europarlamentaarikkourani ajan tehnyt parlamentissa töitä kiertotalouden edistämiseksi ja ollut mukana sen eri vaiheissa.
Parlamentti hyväksyi viikko sitten selkeällä enemmistöllä EU:n kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän oma-aloitemietinnön, jossa olen ollut poliittisen ryhmäni EPP:n pääneuvottelija. Mietintö on parlamentin kannanotto komission keväällä 2020 julkaisemaan uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.
Komissioilta sitovat tavoitteet
Vaadimme komissiota asettamaan tiedeperusteiset sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet uusien raaka-aineiden käyttöönoton ja ympäristövaikutusten vähentämiselle, jotta EU:n talous saataisiin planeetan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä.
Tuotepolitiikan tulee perustua siihen, että kestävistä, turvallisista ja myrkyttömistä materiaaleista tulee normi, ja näin ollen ne ovat kaikkien saatavilla. Haluamme myös tukea uusia kestäviä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, kuten vuokraus- ja lainaustoimintaa, sekä kiertotalouden huomioimista julkisissa hankinnoissa.
Uutta kasvua, työpaikkoja ja verotuloja
Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda kiertotalouden mukaista uutta kasvua, ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja.
Jo nyt meillä Suomessa on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista kiertotaloudessa, tartutaan siihen.
Tarvitsemme vielä nykyistä vahvempaa poliittista panostusta, elvytysrahojen käyttöä vahvoihin osaamisketjuihin, kuten vaikka tekstiiliteollisuudessa. Kiertotalousosaaminen tarvitsee myös lisättyä panostusta tutkimukseen ja koulutuksen sisältöihin.
Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko (kok./ EPP)
Hämeenlinna