Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Sairaahoitopiirien ja kuntien omistamat yhtiöt ovat luoneet toimivia tapoja ja säästäneet kustannuksia – Miksi ne halutaan lopettaa?

Tays Sydänsairaalan potilaana meinasin vetäistä aamukahvin väärään kurkkuun lukiessani tuon otsikon Aamulehdestä (20.2.). Ja veronmaksajana kuohutti niin, että muutama päivä meni sulatellessa. Ollaanko jälleen tekemässä muutosta vain muutoksen vuoksi. Poliittisista syistä. Vailla järjen häivää.

Kuten Aamulehdessä todetaan ja yleisesti on tiedossa, otsikossa mainitut yhtiöt ovat ratkaisseet ongelmia, joita muu julkinen terveydenhoito ei ole kyennyt.

Tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala ovat nopeuttaneet hoitoon pääsyä ja lisänneet potilaiden tyytyväisyyttä. Yhtiöt ovat luoneet toimivia tapoja auttaa potilaita ja saaneet hyväksi havaitut asiat nopeasti käytäntöön. Kaikki kolme ovat sujuvoittaneet ja tehostaneet toimintaansa niin, että kustannuksia on säästetty.

Ne siis täyttävät juuri niitä edellytyksiä, joihin vuosia velloneella sote-uudistuksella on alun perin pyritty. Tai ainakin olisi pitänyt pyrkiä. Ja kaikkea tätä jo hyväksi havaittua ollaan nyt romuttamassa.

Hallinnolliset perusteet

Lopettamisuhkaa perustellaan mm. sillä, että potilaiden hoitaminen on etääntynyt demokraattisesta päätöksenteosta, ja yhtiöt tavoittelevat vain omistajien etua.

Tässä perustelussa unohdetaan sujuvasti, että kaikki nämä yhtiöt ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien omistamia. Eli sen lisäksi, että ne tuottavat palvelut kustannustehokkaasti, myös mahdollinen voitto palautuu takaisin sairaanhoitopiirien ja kuntien hyväksi.

Esitystä perustellaan myös siten, että hyvinvointialueilla tulee säilyä riittävästi osaamista, jotta ne voivat huolehtia järjestämisvastuusta, kuten ohjauksesta, valvonnasta ja päätöksenteosta. Kaikki nämä perusteet ovat puhtaasti hallinnollisia. Missä on potilas, jonka pitäisi olla sote-uudistuksen keskiössä?

Miten näiden yhtiöiden lopettaminen ja hallinnon lisääminen turvaavat sen, että hyvinvointialueella säilyy osaaminen ja kyky turvata palveluja häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun nytkin jo ihan normaalioloissa tarvitaan myös yksityisen puolen ja kolmannen sektorin palveluja turvaamaan asiakkaille riittävät ja yhdenvertaiset palvelut.

Jos nämä hyväksi todetut konseptit nyt kaadetaan, niiden tilalle on rakennettava uusi toimiva järjestelmä. Kuinka kauan se vie? Saadaanko järjestelmää koskaan toimimaan, kun hallinnon lisääminen on pääasiallinen tarkoitus.

Riittääkö tarpeeksi henkilökuntaa? Miten käy kustannusten? Mitä tapahtuu niille potilaille, jotka odottavat mahdollisesti elämän säästävää leikkausta?

Lääkärit huolissaan

Lääkärit ovat huolissaan myös siitä, että sote-lakiesitys ulottaa julkisen vallan käytön tavanomaiseen potilastyöhön siinäkin tapauksessa, että yhtiöt voivat jatkaa toimintaansa.

Tämä tarkoittaa, että erityisen virkalääkärin pitäisi käsitellä lähetteet, päättää potilaan ottamisesta sairaalaan ja tehdä hoitopäätökset. Tuntematta potilasta ja tämän tilannetta ja ehtimättä perehtyä siihen kunnolla.

Nyt hoitopäätökset tekee perustellusti ja potilaan tarpeista lähtien hoitava lääkäri, joka on mahdollisesti jo vuosien ajan perehtynyt potilaan tilaan. Sen lähempänä potilasta päätöksenteko ei voi enää olla.

Mutta ministeriössä ollaan huolissaan ennen kaikkea siitä, että demokraattinen päätöksenteko etääntyy – eli kärjistetysti sanoen siitä, että potilaalle tuntemattomat poliitikot eivät saakaan olla päättämässä hänen hoidostaan.

Meidän potilaiden haudalla demokraattisen päätöksenteon läheisyys ei paljon lohduta, jos se on tarkoittanut meidän kannaltamme ennenaikaista kuolemaa.

Ruut Poukkula

Sydänsairaalan erinomaisen hyvin hoidettu potilas

Hämeenlinna