Idea tiedekansallispuistosta lähti heti alkuun kipuamaan takapuoli edellä Evon aarnihonkaan. Pääkaupungin akateemisissa piireissä ja lattekuppiloissa työstetty esitys vaikutti kovin päälle liimatulta ja käytännön elämälle vieraalta.
Puheet sadoista tuhansista kävijöistä, joiden myötä köyhyys poistuu lopullisesti paitsi Lammilta, myös koko maakunnasta, eivät olleet uskottavia. Laajoin jokamiehenoikeuksin hellityt suomalaiset eivät hevin maksa siitä, että pääsevät metsään kävelemään.
Heti alkuun kävi selväksi myös se, että tiedekansallispuistoon eivät kaikki ole tervetulleita. Se on pyhitetty lahopuiden ja aarnimäihiäisten ystäville, ei tukkipuun kasvattajille, kalastajille eikä etenkään metsästäjille.
Kun ulkoa tullaan neuvomaan…
Itsellisiä hämäläisiä kiukuttaa, kun ulkoa tullaan neuvomaan, kuin Ambomaan lähetyssaarnaajat aikoinaan, mikä heille on parasta. Tunne sivustakatsojan roolista oli ja on edelleen vahva.
Viitteitä tulevasta saatiin talvella, kun Greenpeace vaati laillisten hoitohakkuiden keskeyttämistä Evolla. Greenpeaceltako hakkuuluvat pitää anella?
On totta, että paine eteläsuomalaisten metsien totaalisuojeluun on kova. Ikimetsiä ei enää ole edes Evolla. Jokaisella hehtaarilla näkyy ihmisen työ. Tervanpolton, kaskeamisen ja metsäteollisuuden jäljet havaitsee metsissä. Eikä niitä ilkeyttään ole hyödynnetty, hyvinvointivaltio luotiin puulla. Metsäperäistä vaurautta riittää edelleen jaettavaksi, myös tieteelle ja suojelulle.
Pönkittää yliopiston läsnäoloa
Hankkeella halutaan pönkittää Helsingin yliopiston läsnäoloa Lammin maisemissa. Se on silloin tällöin kyseenalaistettu.
Takavuosina oli aivan pakko ohjata niukkoja aluekehitysrahoja biologisen aseman perhoshalliin. Sen myötä vaurauden ja menestyksen piti laskeutuman Hämeeseen, mutta sitten hallin vihkiäisten siitä ei ole juuri mitään kuulunut.
Ministeri Greenpeacen juoksutyttönä
Tiedekansallispuisto on ympäristöministeriön erityisessä suojeluksessa. Ministeri vaikuttaa Greenpeacen ja luontojärjestöjen nöyrältä juoksutytöltä, vaikka asiaan on muillakin ministeriöillä sanomista.
Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa Evon maat omistamaa Metsähallitusta ja luulisi tiedeministerilläkin olevan mielipide ideasta ja rahoituksesta.
Vastustuksen kasvaessa metsästykselle tarjotaan nyt myönnytystä, hirvenajo puistossa olisi sallittua. Kyllä saalis pitää voida myös kaataa. Joka toista väittää, ei ymmärrä hirvijahdista mitään.
Miten olisi majavakannan “etninen puhdistus”?
Majavat herättävät myönteisiä tunteita. Evolla ne ovat vikalajia, kanadanmajavia. Jos aitoutta tavoitellaan, siellä pitää panna toimeen etninen puhdistus eli tappaa jokainen kanukki ja tuoda tilalle alkuperäinen euroopanmajava. Ei taida sopia suojeluväelle?
Hämeen ja sen asukkaiden puolesta pitkät päivätyöt tehneet Juhani Honka ja Jari Koskinen nostivat keskusteluun ajatuksen Evon tiedepuistosta (HäSa 3.5.).
Se on kelpo tuuma: salliva, monipuolinen, byrokratialtaan ja lainsäädännöltään kevyt ja ketterä malli, joka saisi myös paikallisen, aivan välttämättömän tuen taakseen.
Kannattaisi ottaa tuumasta koppi
Valmistelutyöryhmän kannattaisi ottaa siitä koppi ja unohtaa yltiöpäinen idea liikaa kielteisiä ajatuksia nostattaneesta utopiasta.
Edellytykset tieteen monipuoliselle harjoittamiselle ovat Evolla jo olemassa, ei siihen mitään uutta statusta tarvita.
Jukka Viitaniemi
virkku eläkeläinen Kalvolasta