Pyöräteiden lisääminen ydinkeskustaan johtaa omituiseen lopputulemaan: Autoa tarvitsevat vanhukset, vammautuneet ja muut liikkumisongelmaiset joutuvat kävelemään ydinkeskustaan 200–400 metriä pyöräilijöiden takia.
Hyväkuntoiset, kuntoilevat pyöräilijät välttyvät kuntoa lisäävästä vastaavasta kävelystä. Maallikkojärjellä ajateltuna asian pitäisi olla päinvastoin.
Pyöräparkit keskustan ulkopuolelle
Järjestely pitäisi muuttaa päinvastaiseksi. Pyörätiet pitäisi poistaa Kaivokadun, Palokunnankadun, Arvi Kariston kadun ja Lukiokadun sisäpuoliselta alueelta, jonka ulkopuolelle pitäisi tehdä pyöräparkit.
Ei ole itseisarvo, että torille tai Reskalle kaljalle pääsee pyörällä ilman 100–200 metrin kävelyä pyöräparkilta.
Suunnitellut uudet pyörätiet lisäävät entisestään keskustan autioitumista ja vähentävät tavoiteltua elinvoimaa. Asiakaspysäköinnin vaikeuttaminen sulkee kaupat vanhuksilta ja vaikeasti liikkuvilta.
Pitkät kävelymatkat eliminoivat kaupantekoa
Pitkä kävelymatka eliminoi kaiken sellaisen kaupan, jonka ostokset painavat vähänkään enemmän.
Asiointipysäköinnin rajoittaminen pienentää kaikenlaisen liiketoiminnan edellytyksiä, koska pyöräilijöitä on murtoa osa autoilijoista ja ostovoimakin on mitätön.
Heräsin tähän ajatukseen toissa perjantaina 4. kesäkuuta aamulla. Ajoin kello 7.45 Paasikiventietä Eureninkadulta Vanajantielle. Näin kaksi pyöräilijää. Palasin samaa tietä kello 8.25, jolloin näin vain yhden pyöräilijän.
Talvella on vielä vähemmän pyöräilijöitä. Onko oikein tuhota keskustan elinvoima pienen vähemmistön takia varsinkin kun 100–300 metrin lisäkävely ei ole haitta vaan kuntoilun lisäys.
Tapio Yli-Kovero
Hämeenlinna
Lue myös: Pyöräily tarvitsee tilansa Hämeenlinnan keskustassakin (pääkirjoitus, 16.6.2021)