EU:ssa käynnistettiin toukokuun alussa historiallinen demokratiaprojekti. Se kantaa nimeä EU:n tulevaisuuskonferenssi ja on kaksivuotinen keskustelutapahtuma, jonka tavoitteena on koota niin EU-päättäjiä ja -virkamiehiä kuin myös kansalaisia mukaan suunnittelemaan Euroopan tulevaisuutta. Sen tärkein tehtävä on tarjota vastauksia ytimekkäästi siihen, mihin me tarvitsemme EU:ta nyt ja tulevaisuudessa.
Elämme tiivistyvien, moninaisten haasteiden aikakautta, niin hyvässä kuin huonossa. Koskaan aiemmin maailma ei ole ollut näin avoin ja globaalisti verkottunut ja valveutunut.
Tämä pätee myös EU:hun. Kukistamme parhaillamme yhdessä ensimmäistä kertaa vakavaa pandemiaa, torjumme ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa, ja ratkomme laajasti moninaisia ongelmia niin sosiaali-, talous- kuin turvallisuuskysymyksissä. Näistä huolimatta EU on tänä päivänä reagointikykyisempi ja kantaaottavampi kuin koskaan aiemmin, missä piileekin sen mahdollisuus kehittyä kansainvälisenä arvojohtajana.
Kansainvälinen yhteistyö terveysuhissa
Koronakriisin leviäminen Euroopassa on osoittanut sen, että tarvitsemme yhtenäisempää ja kokonaisempaa EU:ta myös terveysasioissa. Maaliskuussa hyväksytty EU4Health 2021–2027 -ohjelma on askel tähän suuntaan, sillä sen sisältö kehittää EU:n kykyä vastata tuleviin terveyshaasteisiin koronakriisiä pidemmälle.
Vaikka ohjelma keskittyy ensimmäisinä vuosinaan koronasta toipumiseen ja tarttuviin tauteihin reagoimiseen, sen muita aloitteita ovat esimerkiksi eri sairauksien osaamisverkostojen laajentaminen, yhteinen eurooppalainen terveysdata-avaruus, syövän torjunta, mikrobilääkeresistenssiin puuttuminen ja kansainvälinen yhteistyö globaaleissa terveysuhissa.
“Biodiversiteetti on akuutti uhka”
EU on viime vuosina tehnyt paljon aloitteita ilmastonmuutoksen torjunnan edistämiseksi, minkä lisäksi viimeisimpänä se esitteli uuden biodiversiteettistrategian vuodelle 2030.
Biodiversiteetti eli luontokato on akuutti uhka ja jopa ilmastonmuutosta vakavampi ongelma, jonka estämiseksi meidän on toimittava nopeasti.
Uuden biodiversiteettistrategian tavoitteena onkin vaikuttaa biodiversiteettikadon ajureihin, kuten maan- ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin.
Mielestäni lisäksi päästökompensaatioiden kautta ilmasto ja biodiversiteetti olisi mahdollista kytkeä entistä paremmin toisiinsa.
“Tarvitsemme vahvemman yhteisen turvallisuusunionin”
Kriisien lisäksi EU elää myös monien muiden kysymysten äärellä.
Digitalisaatio mullistaa kiihtyvästi taloutemme rakenteita ja työmarkkinoita, mikä vaatii eurooppalaisia sisämarkkinoita tukevaa sääntely-ympäristöä, koskien esimerkiksi uusia lääkinnällisten laitteiden innovaatioita. Eurooppalainen koulutuskeskustelu kaipaa konkreettisia toimia niin eurooppalaisen, että eurooppalaisten koulutuksen tason nostamiseksi.
Lähellämme olevat turvallisuusuhat osoittavat myös, että tarvitsemme vahvemman yhteisen turvallisuusunionin. Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat jo vuosia sitten ryhtyneet tekemään ilmastonäkökulmasta pesäeroa saastuttaviin ja ei-kannattaviin sijoituksiin, mikä olisi istutettava myös kaikkeen EU:n varainkäytön ytimeen.
EU:ta on parjattu
Tulevaisuuskonferenssin onnistumista voidaankin mitata arvioimalla, kuinka hyvin se pystyy antamaan vastauksia ja konkreettisia ideoita näihin haasteisiin. Helppoa se ei tule olemaan.
EU:ta on perinteisesti parjattu sen liiallisesta kuin liian vähäisestä puuttumisesta asioihin, ja tasapainoilu näiden kahden välillä onkin kaiken keskustelun ytimessä. Loogista onkin, että tulevaisuuskonferenssi tarjoaa ennen kaikkea ajatuksia EU:n toimivaltakysymyksiin. EU on lopulta ainoastaan pieni toimija maailman mittakaavalla, minkä vuoksi sen jäsenet ovat aina vahvimmillaan toimiessaan yhdessä ja yhteistyössä.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kok.), Hämeenlinna.