Lähes kaikki puolueet suhtautuvat myönteisesti, mutta asiaan liittyy paljon byrokratiaa.
Keskustelu niin sanotusta koronapassista kuopattiin huhtikuussa vähin äänin. Nyt, kun tartuntamäärät ovat jälleen vahvassa kasvussa, asiaan on palattu.
Koronapassilla tarkoitetaan virallista todistusta, joka kertoo täydestä rokotussarjasta, tuoreesta negatiivisesta koronatestistä tai sairastetusta koronataudista.
Esimerkiksi Tanskassa tällaista passia on jo pitkään vaadittu erilaisissa palveluissa ja yleisötilaisuuksissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa koronapassin käyttöönottoa. Vastustajia oli 23 prosenttia vastaajista.
Puoluejohtajille (MTV Uutiset 28.7.) tehdyn kyselyn mukaan muut puolueet ovat koronapassin kannalla, mutta perussuomalaisten kanta jäi epäselväksi.
Myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen on koronapassin kannalla, koska se helpottaisi esimerkiksi tapahtuma- ja ravintola-alojen työtä. Leskinen tosin muistuttaa, etteivät täysi rokotesuoja tai äsken saatu negatiivinen tulos aivan kaikissa tapauksissa estä levittämästä tautia.
Koronapassin valmistelu on Suomessa myöhässä. Se viivästyi, koska keväällä selvitettiin vain julkisen hallinnon näkökulma tällaiseen passiin. Julkisia palveluita ei kuitenkaan voi sulkea rokottamattomilta.
Hyötyjät olisivat yksityisiä palveluita kuten matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-ala, joiden yllä häilyy koko ajan uhka sulkutilasta.
Asiaan liittyy paljon byrokratiaa. STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi A-studiossa (Yle 28.7.), että tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön määrittely siitä, missä palveluissa koronapassia voisi käyttää. Lisäksi pitää selvittää, miten yhdenvertaisuuslaki suhtautuu asiaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kertonut, että ministeriössä jo valmistellaan passia. Virkamiesvalmistelun pitää edetä nopeasti, koska poliittisessa päätöksenteossa menee aina aikaa.
Koronapassi tarvitaan, jotta vähitellen päästään kiinni nykyistä normaalimpaan elämään myös palvelualoilla.