Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Pääradan edunvalvonta on epäonnistunut – Aloitus lykkääntyy pitkälle tulevaisuuteen

Suomessa on tällä hetkellä kolme suurta ratakäytävähanketta, jotka ainakin osittain kilpailevat toistensa kanssa rahoituksesta ja sitä kautta myös toteuttamisen nopeudesta sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta.

Nämä ratahankkeet ovat: tunnin juna Helsinki–Salo–Turku, päärata Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu–Tornio sekä itärata Helsinki–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu. Näistä selvästi pisimmällä on Turun suunnan tunnin junahankkeen valmistelu sekä suunnittelu.

Miksi näin? Turun tunnin junan lobbaus ja etukäteisvalmistelut aloitettiin hyvissä ajoin eli jo 5–7 vuotta sitten edellisen hallituksen aikana ja siihen osallistuivat Turun talousalueen vaikuttajien lisäksi paikalliset poliitikot, Varsinais-Suomen liitto, kuntien päättäjät ja suuri joukko muita vaikutusvaltaisia alueen yritysten edustajia.

Huippuasiantuntijat tunnin junan apuna

Lisäksi tämä “nyrkki” käytti apunaan merkittäviä ja arvostettuja eri alojen huippuasiantuntijoita ja konsultteja ympäri Suomea. Toimintaa leimasi asiantuntevuus, määrätietoisuus sekä vahva halu ajaa eteenpäin oman asuinseutunsa yhteisiä tulevaisuuden asioita.

Tässä onnistuttiinkin erinomaisesti, minkä seurauksena tunnin juna lienee se ensimmäinen merkittävä ratakäytävähanke, joka Suomessa lähtee liikkeelle sekä valtion, EU:n että yksityisen rahan turvin.

Juuri äskettäin EU myönsi 10 miljoonan euron suunnittelurahan Suomen tuleville ja merkittäville ratahankkeille ja siitä potista 7,5 miljoonaa euroa saivat Turun tunnin junan toteuttamiseen tähtäävät suunnitteluhankkeet, siis 75 % koko rahapotista.

Pääsuunnastakin vielä epäselvyyttä

Tunnin junan suunnitteluvalmius on tällä hetkellä vähintään 5 vuotta edellä pääradan vastaavaa ja pääradan suunnalla on itse pääsuuntakin vielä epäselvä nykyisen ratakäytävän ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan vaihtoehdon välillä.

Kuitenkin pääradan henkilöliikennemäärät ovat 4–5-kertaiset tunnin junaan verrattuna Helsinki–Tampere-välillä ja yli 2-kertaiset vielä Tampere–Seinäjoki-välilläkin.

Tavaraliikenteen merkityksenkin osalta päärata on ylivoimainen, koska Helsinki-Turku välin tavaraliikenne raiteilla on käytännössä lähes olematonta. Tämän lisäksi pääradan parantaminen palvelisi suurta osaa Suomea Helsingin, Tampereen, Seinäjoen, Oulun ja Tornion alueilla sekä myös Keski-Suomea ja Jyväskylän talousaluetta.

Tornion kautta aukeaisi myös Pohjois-Ruotsin suuret tavoitettavuusmahdollisuudet. Turun tunnin junan suunnalla vaikutus on selvästi valtakunnallisesti suppeampi jääden lähinnä Varsinais-Suomeen Turun ja Salon seudun talousalueille.

Edunvalvonnassa on onnistuttu heikosti

Pääradan kehittämisen edunvalvonnassa on onnistuttu mielestäni heikosti ja se on ollut hajanaista sekä ilman selkeää päämäärää olevaa. Työtä on kyllä jonkin verran tehty, mutta verrattuna Turun talousalueen hyvin järjestäytyneeseen ja erinomaisesti koordinoituun toimintaan eroa on ollut kuin yliopistolla ja peruskoululla.

Esimerkiksi valtakunnallisesti arvostettuja huipputason liikenne- ja talousasiantuntijoita on käytetty pääradan edunvalvonnassa hyvin vähän ja koko ratakäytävän varren todellisia vaikuttajatahoja ei ole lobbauksessa käytetty riittävän tehokkaasti ja järjestelmällisesti hyväksi.

Mitä seuraavaksi? Turun tunnin juna edennee hyvän etukäteisvalmistelun ja suunnitelmavalmiuden avittamina kaikissa EU:n tukiohjelmissa ensimmäisenä Suomen suurista ratakäytävähankkeista ja sen toteuttaminen alkanee jo ihan lähivuosina.

Resurssit eivät riitä yhtä aikaa kahteen

Suomella ei ole resursseja toteuttaa kahta näin suurta infrainvestointia samanaikaisesti, joten pääradan kehittämisen aloitus viivästyy ja lykkääntyy pitkälle tulevaisuuteen.

Esimerkiksi juuri joulun alla 2020 valmistunut Lahden eteläinen ohikulkutiehanke oli vuonna 1985 suunnilleen samassa suunnitteluvaiheessa kuin päärata nyt.

Kesti siis 35 vuotta suunnittelusta toteuttamiseen noin 200 miljoonan euron infrahankkeella. Siinä hieman aikaperspektiiviä pääradan tulevaan toteuttamiseen.

Olisiko pääradan kehittämisen valmistelussa pitänyt toimia visionäärisemmin ja päämäärähakuisemmin jo hieman aikaisemmin?

Jarmo Kuivanen

Tampere

Lue myös: Yhteisissä liikennehankkeissa valtion kädet ovat yhä syvemmällä kuntien taskussa (mielipide 12.7.2021)

Timo Heinonen (kok.): On palattava sivuraiteilta päiväjärjestykseen – Katseet takaisin nykyiselle pääradalle (mielipide 15.5.2021)