Panssariprikaati harjoitteli Ahvenistolla vesihuollon turvaamista (HäSa 9.9.). Kysymys puhtaan veden saatavuudesta on maailmanlaajuisesti keskeinen ongelma.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ne tuottavat rankkasateita, pitkiä kuivuuskausia ja tulvia, jotka saastuttavat juomavedet ja hukuttavat ihmisiä autoihinsa. Kuivuus ja voimakkaat tuulet suosivat metsäpaloja.
Epätavanomaiset epäsymmetriset keinot ovat nousemassa perinteisen sodankäynnin rinnalle.
Näitä ovat informaatiosota valheineen, pelottelu ja joukkojen uhkaavat siirrot sekä sotaharjoitukset naapurin rajojen tuntumassa. Pakolaisten avustaminen rajoille ja niiden yli on nykyaikaa. Järeä keino olisi iskeä maan vesihuoltoon. Tähän on aihetta Suomessakin varautua.
Pääkaupunkiseudulle elintärkeä Päijänne-tunneli
Päijänne-tunneli muodostunee kriisitilanteessa erääksi paikallisjoukkojen suojelukohteeksi. Kyse on 120 kilometriä pitkästä raakavesitunnelista, joka tuo pääkaupunkiseudulle käyttövettä. Tunneli kulkee kallioperässä Päijänteestä Silvolan varastoaltaaseen. Osin tunnelilinja sijoittuu Kanta-Hämeen itäosiin. Virtauskanavan toimintaa voidaan eri keinoin sabotoida.
Tunnelin seinämät on osin ruiskubetonoitu, raudoitettu ja verkotettu. Vuotovesien virtausta tunneliin voi tapahtua kallioperän rakoja, ruhjeita ja siirroksia pitkin. Mikäli sademäärät ovat runsaita, vuotovedet voivat kuljettaa rikkonaisessa kalliossa niitä pitkin niihin syötettyjä haitta-aineita. Saastuttavatko ne itse virtauskanavan, se on oma kysymyksensä.
“Pienet vihreät miehet” voivat tunkeutua luolastoon
”Pienet vihreät miehet”, kuten Krimin niemimaalla, tai kotoperäiset ”marjastajat” tai ”huoltomiehet” voivat tunkeutua luolastoon. Riittävä operatiivinen tieto Päijänne-tunnelista on saatavilla avoimessa yhteiskunnassa.
Vähikkälän Kyöstilänharjun rakentamattoman pohjavesialueen tuhoaminen nykyisellä soranotolla ei osoita mainittavampaa kaukonäköisyyttä päättäjiltä. Kyöstilänharjuun liittyvän syöttöharjun ja itse reunamuodostuman (deltan) risteys on erityisen tuottoisa pohjaveden kerääjänä. Etelä-Suomessa ei ole vastaavia konstellaatioita, asetelmia juuri rakentamattomina.
Kuivuudesta kärsivät valtiot sisäisine pakolaisinaan saattavat vaatia vesistörikkaita Ruotsia ja Suomea rahtaamaan heille puhdasta vettä. Tulevaisuudessa makea vesi on Valkeakosken Kaapelikulman kultaa kalliimpaa.
Aatto Ratia
reservin luutnantti
Janakkala
Lue myös: