Viime aikoina pääministeri on omienkin sanojensa mukaan “ravistellut pääministeri-instituutiota”. Siinä hän on todellakin onnistunut! Tästä hän jää maamme poliittiseen historiaan bilettäjäpääministerinä. Viimeistään nyt on keskustan lähdettävä pönkittämästä moista “ravistelua”. Ei liene kivaa edes ministerin raitahousuissa istua tuleen, siinä käy käry, ja “kyllä kansa muistaa” viimeistään vaaliuurnilla.
Korpifilosofi
Ahti Karjalaisella oli henkilökohtainen ongelma. Se oli Suomelle noloa. Vaikuttaa että meillä on pääministerillä myös henkilökohtainen ongelma. Bilettäminen menee Itsenäisyyspäivän valtiollisten juhlallisuuksien edelle. Hän itse ei siitä piittaa, mutta Suomella on ongelmia ilman että pääministeri aiheuttaa niitä lisää. Demareiden olisi aika tehdä johtopäätökset. Suomi tarvitsee luotettavan johtajan. Jos demareista ei sellaista löydy, niin vaalit pystyyn.
Kansalaisen hätähuuto
Entäpä jos: pääministeri olisi lauantaina 4. joulukuuta ollut mies tai jos hän olisi ollut esimerkiksi Petteri Orpo? Mitään viestintää ravintolaillasta tai tavoitettavuudesta ei olisi julkisuudessa syntynyt! Kumpi siis onkaan parempi?
Voi hyvää päivää
Löytyihän koronan leviämisen arvovaltainen jarruttaja korkealta taholta. Meinasi aamukahvit mennä sivu suun, kun radion avasi.
Rape
Kun poliitikko, kuten Mika Walkamo mielipiteessään (HäSa 19.11.) ajoi oman kannattajaryhmänsä etua, hänen näkemyksensä pyöräilyinfrasta ei kestä tarkempaa tarkastelua. Miten on ymmärrettävissä hänen väitteensä “keskustan rauhoittamisesta vain kevyelle liikenteelle”? Yhdellekään kadulle ei suunniteltu ajokieltoa autoille. Walkamo väittää lisäksi, että “keskustamme on tehty autoilijoille, pyöräilijöille, jalankulkijoille”. Autoilla on sallittua ajaa kaikilla kaduilla, joita reunustavat jalkakäytävät. Mihin on piilotettu keskustan pyöräväylät?
Oi aikoja, oi tapoja
Hämeenlinnalainen isännöintitoimisto voitti odotetusti tämän vuoden asiakaskyselyssä asiakaspalvelun kriteerit. Palveluammateissa kuten isännöinnissä asiakas- ja ihmissuhdetaidot ovat oleellinen osa työn kuvaa, mikä vaikuttaa asumisen laatuun. Kokemuksesta voi todeta, että eroja kyseisissä palveluissa on. Asiakaskyselyt ovatkin tärkeä tekijä kehittää palveluja.
Kokenut asiakas
Nimimerkki Taaperoiden puolella, kiitos kirjoituksestasi (HäSa 30.11.). Meidän pienen pitäisi aloittaa päivähoito ensi keväänä 1,5-vuotiaana ja kyllä kauhistuttaa ajatus hänestä isossa ryhmässä, jossa on jopa viisivuotiaita. Miten pieni hoidonaloittaja pystytään huomioimaan? Saako hän tarpeeksi sitä mitä juuri hänen ikäisensä tarvitsee? Pelottaa ettei saa.
Pienen vanhempi
Kyllä oli itsenäisyyspäivänä monien talojen lipputangot surullista katsottavaa. Ei lippua juuri missään, vaikka on sentään se tärkein liputuspäivä. Edes hymyilevän kunnanvaltuutetun lipputangossa ei lippua ollut.
Sotaveteraanin tytär
Klerckerin puiston lähellä jyrkällä rinteellä ei ollut mitään ruutikellaria (HäSa 5.12.). Ruutikellari oli Meijerikoulun takana Aulangonjärvelle viettävässä rinteessä, siellä on vieläkin nähtävissä ruutivaraston kiviaita.
Vanha sairiolainen
Klerckerin puistossa on ehkä ollut paikka tykille (HäSa 5.12.). Artikkelissa mainittiin, että rinteessä saattoi olla ruutikellari, ”josta Ruutikellarintien nimi muistuttaa”. Kadun nimi ei kuitenkaan johdu nyt keksitystä ammusvarastosta vaan Aulangon puistometsässä sijainneesta asevarikosta jonne Ruutikellarintie johtaa. Varastot rakennettiin vuosina 1877 ja 1879 Hämeenlinnan varuskunnan tarpeisiin. Töitä johti arkkitehti Alfred Caween. Turvallisuussyistä räjähdysherkät kellarit rakennettiin kauas kaupunkiasutuksesta. Jäljellä on vielä rakennusten kiviperustuksia, alue suojamuureineen on rauhoitettu muinaisjäännös.
Myllymäkeläinen
Torin tekojää loisti tyhjänä viikonloppuna. Olisiko, kun pyöräteistä varmaan euroja säästyy, kaupungin syytä kattaa torijää lämmitettävällä hallilla? Jospa sisähalleihin totutetut piltit sitten tarkenisivat paikalle? Ehkäpä myös vanhemmat.
Kantakaupunkilainen
“Hämeenlinnalla eväät menestykseen”, otsikoitiin kirjoitus (HäSa 3.12.). Hämeenlinna koordinoi nyt Suomen kasvukäytäväverkoston yhteistyötä, johon kuuluu 16 kaupunkia pääradallamme. Seinäjoki, 65 000 asukasta, kuuluu täten myös verkostoon. Kirjoituksessa korostuu Hämeenlinnan yrittäjämyönteisyys. Seinäjoki on ollut suurten kaupunkien vuosirankingeissa ykkönen kolme kertaa peräkkäin ja Hämeenlinnakaukana kärjestä. Joten parannettavaa olisi.
Seinäjoesta mallia!
Hitit 70-luvulta ovat tehneet väkevän paluun. Ajan hermolla soivat taas Stayin’ Alive ja Dancing Queen.
Diskoteekki
Kaikessa pitäisi miettiä ilmastonmuutokseen liittyviä valintoja! Miten F1-kilpailut vielä nykyään voidaan sallia? Kaluston vieminen lentäen eri maihin useilla lentokoneilla, ajaminen ja kaikki siihen liittyvä, renkaiden vaihtoineen tuottavat suuret määrät ongelmajätettä. Suuret rahat pyörittävät tätä turhalta tuntuvaa rulettia!
Realisti
EU-Brysselin useista maista, monista vähämetsäisten maiden edustajista koostuva hallintokoneisto, ei ole “sinut” metsien kanssa. Suomalaiset ovat “sinut” kaikkeen metsään liittyvään. Brysselin koneistolla on tässä vakava puute. Metsäthän ovat Suomen “vihreä kulta”, korkean elintasomme lähde. Bryssel ei kykene puuttumaan esim. Italian korruptioon ja kevyeen verotukseen, mutta kylläkin Suomen hyvän metsätalouden perusteisiin.
EU:n tietovaje!