Harva asia on herättänyt niin kuumaa keskustelua EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin ydinvoiman tulevaisuus. Suomi on perinteisesti peesannut Saksaa, mutta ilmasto- ja energiakysymyksissä olemme kuitenkin lähempänä Ranskaa. Ja hyvä niin.
Saksan vihreät saivat uuteen hallitusohjelmaan läpi paljon kunnianhimoisia ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteitaan.
Maan uusi hallitus asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia sähköntuotannosta olisi uusiutuvista energianlähteistä ja 50 prosenttia lämmityksestä olisi hiilineutraalia. Tavoitteena on myös luopua hiilestä kokonaan tämän vuosikymmenen aikana.
Saksa on ajanut itsensä solmuun
Saksa on ajanut itsensä melkoiseen solmuun energia- ja ilmastopolitiikassa. Päästötavoitteisiin on vaikea päästä, kun loput ydinvoimalat suljetaan ensi vuonna ja samaan aikaan sähkön tarve kasvaa yli 42 prosenttia.
Saksan linjaukset tarkoittavat sitä, että sen riippuvuus kaasusta kasvaa. Mielenkiintoinen kysymys onkin Nord Stream II -kaasuputken käyttöluvan myöntäminen. Vihreät ovat vastustaneet sitä ja ulkoministeri Baerbock ilmoitti, että hallitus ei tule hyväksymään käyttölupaa EU-lainsäädännön vastaisena.
Saksa haluaa vaikeuttaa muidenkin ydinenergian hyödyntämistä. Se tuleekin todennäköisesti ajamaan korkeita tavoitteita erityisesti uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa.
Tapasin muutama viikko sitten illallisella Ranskan Eurooppa-ministerin Clément Beaunen. Keskustelimme pitkään muun muassa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta, taksonomiasta sekä Fit for 55 -paketista.
Toisin kuin Saksa, Ranska on päättänyt nostaa ilmastopolitiikkansa kärkeen ydinvoiman renessanssin ja aikoo käynnistää useita tähän liittyviä hankkeita. Presidentti Emmanuel Macron on julkistanut vuoteen 2030 tähtäävän 30 miljardin euron tulevaisuuspaketin. Osa rahasta ohjataan pienydinvoimaloille.
Pienydinvoimaa mietitään kaupungeissa
Myös useampi kaupunki miettii pienydinvoimalaa. Vaikuttaakin siltä, että parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen Suomi on saamassa Ranskasta vahvan uuden kumppanin ydinvoima-asioissa EU:ssa.
Muuallakin tapahtuu. Samana päivänä, kun Olkiluoto 3 käynnistyi, Hollanti päätti rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maalla on tähän asti ollut vain yksi 1970-luvulla rakennettu ydinvoimala.
Nouseva energian hinta ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet korostavat tarvetta päästä eroon fossiilista polttoaineista. Ydinvoimalla on tässä uusiutuvan energian rinnalla tärkeä rooli.
Muutos näkyy myös kansalaisten mielipiteissä. Energiateollisuuden kyselyn mukaan ydinvoiman vastustus on Suomessa laskenut ennätyksellisen pieneksi. Edes vihreät eivät Suomessa enää vastusta ydinvoimaa ja se on ilmastonkin kannalta erinomainen asia.
Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari