Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjän uhkailu on otettava erittäin vakavasti – Suomen ei tarvitse kuitenkaan vapista

Putinilla on sekä tarve että mahdollisuus pullistella. Uhatessaan Ukrainaa Venäjä uhkaa nyt aikaisempaa selvemmin myös muuta Eurooppaa. Suomen ei tarvitse vapista.

Jouluna eivät soineet vain perinteiset hyvän tahdon kellot, vaan kaiku Kremlin suunnalta oli perin uhkaava. Venäjän virallinen ääni eli sikäläisen ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova jatkoi jouluaattona siitä, mihin presidentti Vladimir Putin oli vähän aikaisemmin jäänyt: uuden kylmäävän etupiirijaon määrittelemiseen omille rajoilleen.

Zaharovan jouluaaton viesti oli jopa harvinaisen tyly. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi “Venäjälle uhka, joka tietäisi poliittisia ja sotilaallisia vastatoimia”. Ei siitä kuitenkaan pidä yöunia menettää.

Putin julisti voimasanomaansa omille asevoimilleen vaatiessaan Yhdysvalloilta ja Natolta sitovia takuita siitä, ettei Nato laajennu entisiin neuvostotasavaltoihin.

Varmistettuaan päättymätön valtansa Venäjän johdossa Putinilla on sekä tarve että mahdollisuus pullistella koko maailman silmissä. Ensin on valta, sitten tulevat voima ja kunnia.

Nato on jo laajentunut Baltiassa entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka ovat jo hyvinkin pitkään olleet itsenäisiä valtiota ja valitsevat ihan itse suuntansa. Niin tekevät myös Naton monet rauhankumppanit.

Jos itsenäinen, 104 vuotta juuri täyttänyt Suomi päättää liittyä Natoon, on päätös sen oma, eikä ole mitään harmaita alueita.

Tätä viestiä on tasavallan presidentti Sauli Niinistö kärsivällisesti Putinille toistanut ja niin pitää toistaa vastakin.

Suomen ei tarvitse vapista. Syvän rauhan aikanakin Puolustusvoimat on erinomaisessa kunnossa, eikä siitä ole mitään epäselvyyttä itärajan takana. Putinin johtama Venäjä arvostaa uhkailustaan huolimatta myös sitä, että Suomi seisoo vakaasti omilla jaloillaan.

Ukrainan ratkaisematon eli jäätynyt kriisi on hiertänyt jo aivan liian pitkään keskellä Eurooppaa. EU:n hampaattomuus on viivästyttänyt kipeästi kaivatun ratkaisun löytymistä.

Uhatessaan Ukrainaa Venäjä uhkaa nyt aikaisempaa selvemmin myös muuta Eurooppaa. Se on otettava erittäin vakavasti.

Suomen asema edelleenkin lähinnä sanallisessa myllerryksessä ei ole vähääkään epäselvä, vaikka Kreml yrittääkin sitä monen muun asian ohella hämmentää. Sillä on nimikin: hybridivaikuttaminen.