Hämeenlinna on puistojen kaupunki. Hämeenlinna on myös historian, kulttuurin, vesistön ja linnan, sotilaselämän ja vankiloiden kaupunki. Kaupungissa on käyty virkistävää keskustelua uusista puistoista, kuten kirsikkapuistosta. Kirsikkapuisto olisikin keväisin kuin värikäs, kirpeä marja kevään juhlakakussa.
On puhuttu myös Ingerbor Tottin ottamisesta esille Hämeenlinnassa, koska koko Pohjolan mahtirouva vaikutti 1500-luvun alussa linnassa. Hämeenlinnan monipuolinen historia, kulttuuri, hallinnon- ja vallankäyttö mahdollistavatkin uusien, erilaisten teemapuistojen avulla tehdä kaupungista entistä houkuttelevamman vierailijoille, puhumattakaan asukkaiden elämisestä.
Tallinnassa kesällä heräsi idea kehittyneistä ja kehittyvistä teemapuistoista. Kansallisteatterin ja oopperan tuntumaan Tallinnassa oli rakennettu lapsille musiikin ja soittimien teemapuisto, musiikkileikkipuisto.
Putkikellojen, metallirumpujen, ksylofonien ja puistopuhaltimien soittomahdollisuus nappasi pienet ja suuremmat pelimannit kokeilemaan ulkosoittimien saundeja. Ilokseni huomasin sittemmin, että Suomessakin on ainakin yksi vastaava musiikkileikkipuisto. Porin Kirjurinluodolla on sellainen.
Musiikkileikkipuisto ja entäpä keskiaikapuisto?
Mielestäni Hämeenlinnassakin voisi pohtia esimerkiksi musiikkileikkipuistoa. Olisiko sen paikka esim. Sibelius-puistossa keskustassa, Verkatehtaan päärakennuksen edessä nurmikolla vaiko Linnanpuistossa vahvistamassa nykyistä leikkipuistoa, ajattelen. Musiikkileikkipuiston ei tarvitse olla kokonaan uusi puisto. Olemassa olevan tai olevat puistot voi helposti ulkosoittimia hankkimalla muokata sellaiseksi.
Pohdin myös, olisiko Hämeenlinnassa kiinnostusta ja mahdollisuuksia toteuttaa kokonaan uusi puisto Hämeen linnan tuntumaan Linnanniemen ja Ojoisten välille. Ajatukseni on Ingeborg Tottin puisto, joka sisältäisi keskiaikaisen puutarhan keskiajan viljelykasveineen. Ingeborg Tott oli viljelystä kiinnostunut 1500-luvun Pohjolan mahtinainen. Noilla kulmilla linnan tuntumassa on keskiajalla pidetty linnan väen puutarhaa ja yrttitarhoja. Keskiaikainen puutarha ja keskiaikapuisto voisivat sijoittua esim. linnan ja Tampereentien länsipuolelle nyt kaupungin maankaatopaikan välivarastona toimivalle alueelle.
Keskiaikaisia puutarhoja on Suomessa muutamia. Hämeenlinnaankin sellaisen perustamiselle on mielestäni vahvat syyt. Ingeborg Tottin puisto Linnanniemen ja Ojoisten välissä monipuolistaisi mielestäni kaupunginpuiston ja linnan puiston ja linnan elävyyttä ja vetovoimaa. Ingeborg Tottin puistossa voisi olla myös pieni esiintymislava ja katsojapaikat, kuten on Kaurialaan juuri valmistuneessa Vexi Salmen puistossakin on.
Kari Mustonen
free-lance journalisti
Hämeenlinna