Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Väkivallan kierteestä pitää puhua, koska usein vanki on itsekin uhri - Erityisesti naisvangit ovat usein kokeneet niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa

Vankeinhoidon yhteydessä törmätään usein ajatukseen, että vangit pitäisi eristää mahdollisimman tehokkaasti muusta yhteiskunnasta: Sitä saa, mitä tilaa.

Hämeenlinnalainen Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi on asiasta eri mieltä. Sitä hän on ollut jo yli 20 vuotta .

Tammi on sitkeästi puhunut muun muassa naisvankien asemasta, väkivallan kierteestä ja siitä, että vangit tarvitsevat apua muun muassa mielenterveyden ongelmiinsa.

Rakentavaa keskustelua aihe vaatiikin, sillä otollisissa olosuhteissa meistä kenestä tahansa saattaa tulla vanki.

Väite pitää paikkansa erityisesti naisvankien kohdalla.

Tilastojen mukaan naisvangit joutuvat vankilaan eniten väkivaltarikoksista.

Usein naiset ovat itsekin uhreja. He ovat saattaneet vuosikausia olla väkivaltaisessa suhteessa ja sitten yhtenä päivänä pinna katkeaa tai itseään pitää puolustaa tavalla, jolla ei pitäisi.

Uutena ryhmänä ovat myös ihmiskaupan uhrit, joista ei juurikaan puhuta 2020-luvun Suomessa.

Muihin maihin verrattuna myös väkivallasta tuomittujen naisten suhteellinen osuus on poikkeuksellista, joten jotain suomalaisessa dna:ssa on tältä osin pielessä.

Naisvankiselvityksen (2020) mukaan esimerkiksi naisvangeista 84 prosenttia oli loukkaantunut tapaturmaisesti ja lähes puolella oli sairashistoriassa pahoinpitelystä johtuva tapaturma. 85 prosentille naisvangeista on myös jokin mielenterveydenhäiriön diagnoosi.

Tutkimuksen mukaan naiset ovat myös sairain rikosseuraamusasiakasryhmä.

Jos nämä tutkimustulokset eivät herätä kiinnittämään huomiota naisvankien kohteluun ja myös hoitoon, mikä sitten?

Hoidon piirissä pitää olla myös lähipiiri, esimerkiksi pienet lapset. Naisvangi t kun tuovat usein myös pienet lapsensa muurien sisä puolelle . Monien tutkimusten mukaan syrjäytyminen periytyy , eikä siihen ole meillä varaa.

Muutokset eivät tapahdu nopeasti. Tarvitaan sitkeyttä ja naisvankien puolestapuhujia. Kaisa Tammi on ahkerasti pitänyt aihetta yllä.

Yle teki myös Linna-nimisen dokumenttisarjan Hämeenlinnan naisvankilasta, kun vankila aukesi. Sarja avasi hyvin naisvankilan elämää.

Tiedon lisääminen on hyvä tapa saada asioita liikkeelle ja myös vangeille apua erityisesti psykiatrisiin ongelmiin.