Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Historiallinen sote-siirtymä lähestyy hyvää vauhtia – Palvelujen varmistaminen on ykkösasia

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote astuu voimaan ensi vuodenvaihteessa , eli alle neljän kuukauden päästä. Hyvinvointialueet tulevat – olemmeko valmiita?

Ei ole niin isoa, pitkään valmisteltua uudistusta, ettei valmisteluissa tule kiire ja loppumetreillä jouduta tolkuttamaan perusasioita.

Kanta-Hämeen uu si hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on realistinen. Hän sanoo suoraan: “Jotta palvelujen saanti voidaan varmistaa, meidän täytyy tehdä vuodenvaihteessa vain ihan pakolliset muutokset ja loput vasta myöhemmin. ” (HäSa 2.9.)

Kaikkea ei kannata tosiaankaan muuttaa kerralla, jos lopputuloksena voi olla kaaos, jossa hyvinvointialueen oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee.

Tähän asti sote-uudistus on asian perusteellisestakin käsittelystä huolimatta näyttäytynyt tavallisille, palveluita käyttäville kantahämäläisille pääasiassa vain hallinnollisena asiana. Vasta käytäntö osoittaa onnistumiset – ja valitettavasti myös mahdolliset epäonnistumiset.

Toistaiseksi on kannettu huolta muun muassa tietojärjestelmien toimivuudesta ja työntekijöiden palkanmaksusta. Ne ovat kuitenkin lähinnä järjestelykysymyksiä. Pääasia on se, että ihmiset on hoidettava jatkossakin. Katkoksia ei saa tulla, eikä varsinkaan ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantaa.

Ihmisten palvelutarpeen kasvu on väistämätöntä ikääntyvässä Suomessa. Se tietää lisää kustannuksia ja lisää hoitohenkilökunnan tarvetta. Onneksi, suureksi onneksi, monet suomalaiset ikääntyvät myös entistä terveempinä.

Valtiolta tuleva rahoitus on edelleen yksi suurista kysymysmerkeistä. Siitä varoittaa hyvinvointijohtaja Naukkarinenkin mainitessaan jo valmiiksi sisään leivotusta vajeesta ja rahoitusmallin valuvioista.

Pitkään on jo tiedetty hoitoalan pahasta työvoimapulasta. Kaiken päälle hyvinvointialueiden valmistelua ovat nousseet uhkaamaan hoitoalan työmarkkinakiistat. Kun niistä toivottavasti päästään ja palapelin palat asettuvat kohdalleen, onkin jo vuosi 2023, eli alkaa suuri siirtymä- ja opetteluaika.

Hyvivointijohtaja Olli Naukkarinen peräänkuuluttaa – aivan oikein – seutukuntien päättäjiltä yhteistä säveltä ja “johtajuutta, jossa keskitytään aluetta kokoaviin eikä rikkoviin voimiin”.

Naukkarinen on perillä eli ilmeisen informoitu Kanta-Hämeen aivan liian perinteisestä eriseuraisuudesta. Kissanhännänveto Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutujen välillä saa jo viimein luvan olla aikansa elänyttä – ja kuoppajaisia vietetään viimeistään vuodenvaihteessa.