Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ei sentään verta, hikeä ja kyyneleitä – Britannian uusi pääministeri sovittaa rautarouvan saappaita

Britanniassa on aina rakastettu suuria eleitä ja mahtavia puheita, etenkin vallanvaihdosten yhteydessä. Tunnetuimpiin lentäviin lauseisiin kuuluu Winston Churchillin: ”Minulla ei ole muuta tarjottavaa, kuin verta, raadantaa, kyyneleitä ja hikeä”, minkä hän sanoi vuonna 1940 noustuaan pääministeriksi. Churchill johti kansansa eloonjäämistaisteluun natsi-Saksaa vastaan.

Liz (Elizabeth) Trussista tulee maansa pääministeri, kun sotaa käydään jälleen keskellä Eurooppaa ja Britanniassakin kannetaan siitä suolaista hintaa. Inflaatio huitelee yli kymmenessä prosentissa, ja ensi vuonna hinnat jatkavat ennusteiden mukaan kipuamistaan.

Myöskään Liz Truss ei voi, kuten ei voinut kansakuntansa suurimmaksi äänestetty edeltäjänsäkään, luvata briteille millään tavalla ruusuista tulevaisuutta. Maanantaina konservatiivipuolueen äänestystuloksen selvittyä Truss lupasi leikata veroja, edistää talouskasvua ja tuoda helpotusta energiakriisiin.

Hän vieläpä muistutti olevansa konservatiivi. Siitä Truss saa kättentaputukset, mutta vain omiensa edessä. Yhden puolueen eliitti on viime kädessä valinnut Britannialle uuden johtajan. Suuret kansanjoukot ovat vähintäänkin epäluuloisia. Tämä on kuitenkin demokratiaa Britannian malliin. Kovan linjan poliitikko, joka “ei usko almuihin”, on noussut valtaan.

Yksi pahimmista Trussin ongelmista on hänen edeltäjänsä tai oikeastaan edeltäjiensä perintö. Se pitää sisällään pelkästään päälle kaatuvia ongelmia.

Ei, brexit ei tuonut briteille suojaa maailman pahuudelta. Sen kanssa saarivaltakunta kuitenkin nyt elää ja maksaa kovaa hintaa, eikä uusi pääministeri ole ainakaan vielä menettänyt brexit-uskoaan. Lähes ensimmäiseksi valintansa jälkeen hän kiitti edeltäjäänsä Boris Johnsonia nimenomaan brexitistä.

Liz Truss jäi kortiksi käteen konservatiiveille, kun hänen korskean edeltäjänsä kansansuosio mureni käsiin, mikä pakotti hänet heinäkuussa antamaan eroilmoituksensa.

Truss ei hävinneen kilpailijansa Rishi Sunakin tavoin eronnut Johnsonin hallituksesta. Ensimmäiseksi Trussin onkin karistettava niskastaan apina nimeltä Boris Johnson ja lakattava aikakin kiittelemästä häntä.

Toistaiseksi edelleen aika tuntemattoman Liz Trussin lähtökohtia tehtäväänsä on sanottu onnettomiksi. Britit ovat mielipidemittauksissa tyrmänneet hänen mahdollisuutensa onnistua.

Kaikkien virhearvioiden äitinä voidaan pitää sitä, että Truss on ilmeisen harkitusti jäljitellyt esiintymisessään rautarouva Margaret Thatcheria, jonka valtakausi kesti monen mielestä aivan liian pitkään vuosina 1979–1990.