Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sodan ajan tehtäviin on sitouduttava – Sotilasvalallakin on täysi tarkoituksensa

Suomen itänaapurin raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt synkkää tehtäväänsä. Euroopassa on koittamassa sotatalvi, jota kukaan ei ole toivonut kokevansa. Pitkään vallinnut syvä rauhatila on järkkynyt uhkakuvien vyöryssä.

Sodan vaikutukset ovat moninaisia. Heti keväällä reserviläisten halukkuus siirtyä täydennyspalveluksen kautta siviilipalvelukseen lisääntyi. Puhuttiin jopa hakemustulvasta. Täydennyspalveluskoulutukseen tuli vuonna 2021 reilut 460 hakemusta, mutta tänä vuonna luku on noussut yhteensä jo 3300:een (Yle 7.9.) .

Puolustusvoimat ei ole huolestunut hakemusten kasvaneesta määrästä. Luvut on suhteutettava Suomen reservin kokoon ja sodan ajan joukkoihin. Lisäksi Ukrainan sodan ylivertaisesti merkittävämpi vaikutus on maanpuolustustahdon lujittuminen.

Täydennyspalvelukseen hakeutuminen on vakaumukseen perustuva valinta, eikä varsinaisia perusteluja tarvitse esittää. Ukrainan sodan vaikutusta pidetään kuitenkin ilmeisenä. Myös Suomen Nato-jäsenyyshakemuksella saattaa olla oma osansa.

Hakeutuminen reservistä sivariin lähti liikkeelle jo ennen kuin sodan uhkasta puhuttiin. Venäjä oli tosin silloin jo kaapannut Krimin, mutta siitä ei Suomessa suuremmin huolta kannettu.

Aseistakieltäytyjäliitto aloitti vuonna 2015 kampanjan täydennyskoulutukseen hakeutumisen puolesta perustaen sitä masinoivan verkkosivuston. Puolustusvoimien 900000 suomalaiselle lähettämät reserviläiskirjeet saivat suurta huomiota. Ne sisälsivät tiedon reserviläisten sodan ajan sijoituksesta niissä tapauksissa, joissa sellainen oli. Osa pettyi, kun varsinaista sijoitusta ei välttämättä ollutkaan tai se oli muu kuin oletettu. Sodan ajan sijoitus määräytyy tarpeen ja kunkin reserviläisen saaman sotilaskoulutuksen mukaisesti.

Aseistakieltäytyjäliitto ärsytti silloisen puolustusministerin Jussi Niinistön käyttämään ilmiöstä nimitystä “reservikarkurit”. Niinistö piti joukkopakoa reservistä periaatteellisesti huolestuttavana ja oli hyvinkin oikeassa.

Jokaisen on suhtauduttava vakavasti sodan ja muiden kriisien varalle saamaansa koulutukseen, oli tehtävä sitten aseellinen tai mikä tahansa. Sotilasvalallakin on täysi tarkoituksensa.

Kokonaisuus on osiensa summa, mikä tarkoittaa, että jokaisen on niin pahoina kuin hyvinäkin aikoina hoidettava tehtävänsä. Niihin on sitouduttava, ja toisinaan omat mielihalut joutavat sivuun. Se on enemmistön maksamaa hintaa siitä, että meillä itsekullakin on myös vapaus valintoihin.