Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Väestöpyramidi on kunnissa alhaalta huolestuttavan hento eikä hevin yllä tasapainoon

Väestörakenteen vanheneminen koettelee kuntia, maakuntia ja hyvinvointialueita.

Ikääntyvä väestörakenne hyppää silmille, kun katsoo Hämeen liiton havainnollista elinvoimakatsausta. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa samaan aikaan, kun työikäinen väestö vähenee. Samoin hiipuu nuorten ja lasten osuus.

Hämeen liitossa kehitetty uudenlainen elinvoimakatsaus kokoaa havainnollisesti yhteen maakunnan väestö-, työllisyys- ja yritystilastot. Sen avulla päättäjät ja kuntalaiset voivat seurata helposti elinvoimaan liittyviä muutoksia maakunnassa. Liitto päivittää katsauksen nettisivuilleen kerran kuussa.

Kanta-Hämeen elinvoimakatsaus eteni ansioillaan kolmen finalistin joukkoon Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kilpailussa.

Maakunnan ja sen kuntien työllisyys- ja yritystilastoissa ei näy yllätyksiä, mutta eri ikäryhmien jako väestöpyramidilohkoihin tarjoaa visuaalisen herätyksen: Eritoten maalaiskuntien väestöpyramidi on alimmista ikäryhmistään huolestuttavan kapea.

Kun koko maassa suurin ikäryhmä on 30–34-vuotiaat pienellä erolla 55–59-vuotiaisiin ja väestöpyramidi on sentään tanakanlainen, Kanta-Hämeessä vankimmat ikäryhmät ovat 70–74-vuotiaat ja 65–69-vuotiaat ja pyramidi on alapäästään kaventunut.

Nuorten ikäryhmien väheneminen näkyy selvimmin maakunnan maaseutuvaltaisissa kunnissa. Eläke-ikäisten lisäksi vahvoilla on 55–59-vuotiaiden ryhmä.

15–19-vuotiaissa näkyy pyramidissa levenemä, koska tuo ikäpolvi asuu vielä valtaosin kotona. Parikymppiset muuttavat puolestaan koulutuksen tai työn perässä maalta kaupunkiin.

Kunnissa riittää tehtävää, jotta nuoria saataisiin aikuistuneina ja ammattitaidon hankkineina takaisin asumaan, töihin ja perustamaan perhettä.

Monin paikoin maakuntien reuna-alueet tyhjenevät ja keskuskaupunki lähiympäristöineen kasvaa. Kanta-Hämeessäkin väestönkasvu on ollut kiinni lähinnä Hämeenlinnasta.

Hyvinvointialueilla on kova työ saada rahoitus ja tekijät riittämään vanhenevan väestön vaatimiin palveluihin.

Maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman kannalta on tärkeää koko talousalueen kehittäminen. Työpaikat ja niiden myötä työikäiset perheineen vankistaisivat myös väestöpyramidia ja oikaisisivat tulevaa huoltosuhdetta.

Olennaisiin haasteisiin kuuluu, miten Kanta-Häme saa osansa noin tunnin matkan päähän pakkautuvien ihmisten ja työpaikkojen massakeskittymästä.