Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipidevieras: Arvid Tawastin Vesunta oli Hämeen vanhin kartano – Keskiajalta periytynyt kivilinna antoi turvaa levottomina aikoina

Ikivanha Vesunnan kartano oli vuosikymmenten ajan sotapäällikkö Arvid Henrikinpoika Tawastin (noin 1545–99) kakkoskoti. Hauholla syntyneen Tawastin ura oli poikkeuksellisen menestyksekäs ja vei hänet valtakunnan merkkimiesten joukkoon.

Perhe asui Lammin Koskella Kurjalan kartanossa, joka oli Arvidin vaimon Margareta Mårtenintyttären kotitila. Vesunnan sijainti Vanajaveden reitin varressa lähellä Hämeen linnaa oli kuitenkin keskeisempi.

Sijainnin tärkeydestä kertoo, että Vesunta on Hämeen vanhin tunnettu kartano. Se mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1319.

Kivirakennuksessa peräti 165 lasi-ikkunaa

Kertoman mukaan kartanossa oli kivirakennus ja peräti 165 lasi-ikkunaa. Tämä olisi ainutlaatuista, sillä muut Suomesta tunnetut kivilinnat Vesilahden Laukkoa lukuun ottamatta ovat sijainneet rannikolla.

Kivirakennusta ei enää ole jäljellä. Kaksisataa vuotta sitten paikalla oli vielä raunio, jonka pohjakaava oli neliönmuotoinen samaan tapaan kuin Horn-suvulta tunnetuissa kartanolinnoissa. 1840-luvulla raunion kivet kuitenkin käytettiin suuren navetan rakentamiseen.

On uumoiltu, että Vesunnan kivirakennuksen olisi rakennuttanut Arvid Tawast, jonka isännyyskausi osui juuri kartanolinnojen kulta-aikaan Suomessa.

Arvidin ajoilta säilyneistä Vesunnan kartanon tilikirjoista ei kuitenkaan löydy viitteitä mittavasta kivirakennustyömaasta. Sen sijaan niissä on paljon tietoja puurakentamisesta. On pääteltävissä, että vuonna 1589 Vesuntaan rakennettiin kokonaan uusi hirsinen asuinrakennus.

Tästä päätellen kivilinna oli tehty jo ennen Arvidin aikaa. Tuntuisikin oudolta, että hän olisi uhrannut valtavia summia rakennuttaakseen kivirakennuksen kartanolle, jossa ei tavallisesti asunut.

Kivilinnat turvana levottomina aikoina

Hattulassa 1800-luvulla talletettujen muistitietojen mukaan Vesunnan kivirakennus oli aikoinaan luostari.

Niin tai näin, mutta keskiajalta rakennus joka tapauksessa näyttää periytyneen. Kivilinnoja tarvittiin turvaksi levottomina valtataistelujen vuosisatoina.

Vesunta oli ollut Arvidin suvun omistuksessa, mutta joutunut heiltä pois vuonna 1498. Sittemmin se oli päätynyt kuningas Kustaa Vaasalle. Arvidin isän serkku Dorothea Christerintytär oli onnistunut hankkimaan kartanon takaisin, mutta menettänyt sen uudelleen kuninkaalle vuonna 1542.

Kustaa Vaasa turvasi valta-asemaansa

Sopisi hyvin, että Kustaa-kuningas uhrasi Vesuntaan huomiotaan juuri siksi, että siellä oli jykevä ja arvokas kivinen asuinrakennus. Kustaa Vaasan tiedetään pitäneen kartanolinnojen hankkimista tärkeänä turvatessaan perheensä valta-asemaa kilpailevia ylimyksiä vastaan.

Tilanne muuttui Erik XIV:n astuessa valtaan. Perustettiin erityinen komissio selvittämään isän omavaltaisia maahankintoja. Satoja tiloja palautettiin aiemmille omistajilleen.

Yksi niistä oli Vesunta. Siellä ollut kivinen kartanolinna oli oletettavasti vanha jo vuonna 1566, kun kuningas myönsi nuorelle Arvid Henrikinpojalle luvan lunastaa isänäidinäitinsä kotikartanon itselleen. Siitä tuli hänelle vaurauden ja arvovallan lähde yli 30 vuoden ajaksi.

Ulla Koskinen

FT, historioitsija ja tietokirjailija Ulla Koskinen esiintyy Jaakko Juteini -seuran kutsumana Hattulan Juteinitalossa tiistaina 27.9.2022 kello 18.00 aiheenaan ”Arvid Tawast – soturi ja Vesunnan isäntä”.