Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Elinvoiman merkitys on pelkästään kasvamassa: "Lahdessa on viisipäiväinen Sibelius-festivaali, eikä Hämeenlinnassa edes yhden illan Sibelius-fantasiaa"

Elinvoimaan panostaminen ja elinvoima-asioiden organisointi ovat puhuttaneet laajalti Hämeenlinnassa. Sote-uudistus ja hyvinvointialueet muuttavat kaupungin kontolle jääviä tehtäviä merkittävästi.

Kaupungin tehtävä on edelleen kuitenkin kaksijakoinen – huolehtia jäljelle jäävistä peruspalveluista sekä kunnan elinvoimasta.

Elinvoiman merkitys ei ole ainakaan vähentynyt, vaan päinvastoin kasvanut muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa kunnat kilpailevat asukkaista, työvoimasta, osaamisesta, yrityksistä, matkailijoista ja tapahtumista.

Meillä on ollut paljon erillisiä elinvoimatoimijoita ja sen myötä erillistä toimintaa. Toisaalta kun on katsottu kaupungin organisaation johtavien virkamiesten tehtävän kuvauksia, niin elinvoima-sanaa ei juuri korostetusti löydy. Missä on kokonaisvastuu elinvoimasta ja miten systemaattisesti sitä arvioidaan, analysoidaan ja ennen kaikkea kehitetään?

Elinvoimajohtaja tarvitaan

Tarvitaan yksi henkilö, elinvoimajohtaja kokonaisvastuuseen.

On esitetty myös, että elinvoimajohtaja tulisi ensisijaisesti palkata kaupungin sisältä. Kyllä tuon ensisijaisuuden tulee lähteä aivan muualta.

Kyseisen henkilön tulee hallita elinvoiman kokonaiskenttä mahdollisimman laajasti. Toiseksi hänellä tulisi olla erittäin hyvä näkemys ja tietämys siitä, mitä muualla Suomessa on tehty ja tehdään.

Elinvoimahan on suhteellista, onko sitä enemmän vai vähemmän kohderyhmien silmissä.

Kolmanneksi hänen tulisi tuntea yrityselämä, sillä yrityksillä, niiden toimintaedellytyksillä, työpaikoilla ja työllä on erittäin merkittävä osa kunnan elinvoiman kannalta.

Kuten Olli-Poika Parviainen on todennut “tehtävä suuntautuu enemmän ulospäin, tehtävä on kulkea maailmalla ja ympäri maata. Haussa on dynaaminen tyyppi, joka rikkoo virkamiesstereotypioita toiminnallaan”. (HäSa 5.9.). Juuri näin. Elinvoimatyö on myös vahvaa yhteistyötä, hienosti taas sitä ekosysteemiä.

Kaupunkistrategian tulisi ohjata

Kaupunkistrategian tulisi ohjata omalta osaltaan elinvoimatyötä. Ei voi olla niin, että strategia jättää auki elinkeinoelämän kivijalat, ottamatta kantaa mitä ne ovat.

Mitkä ovat Hämeenlinnan vahvuudet, joiden varaan erottuvuus muista kaupungeista voidaan rakentaa. Unohdetaan kliseenomaiset toteamukset, sijainti, kulttuuri, historia, luonto, vesistöt. Mitkä ovat Hämeenlinnan todelliset vahvuudet?

Jos sijainti on vahvuus, miksi Hämeenlinnan huoltosuhde on yksi huonoimmista yli 30000 asukkaan kaupungeista? Jos vesistöt, miksi Hämeensaaren kaltainen paikka on elinvoiman näkökulmasta jatkuvasti hyödyntämättä? Jos kulttuuri ja historia, miksi Lahdessa on viisipäiväinen Sibelius-festivaali, eikä Hämeenlinnassa edes yhden illan Sibelius-fantasiaa tai vuodesta toiseen riidellään syntymäkodin poikasta?

Mikä on Hämeenlinnan vahvuus?

Porvoon vahvuus on historiassa, Kuusamon luonnossa ja Seinäjoen erittäin vahvassa tekemisen kulttuurissa. Jyväskylä taas on kehittynyt yliopistokaupunki. Entä Hämeenlinna?

Elinvoimasta tehdään turhan mystinen käsite ja asia. Elinvoima muodostuu pitovoimasta ja vetovoimasta ja erityisesti jälkimmäistä täydentää vielä valovoima eli miten positiivisesti ja voimakkaasti kunta on esillä eri medioissa.

Elinvoima saa konkretiaa, kun sitä ja siihen liittyvää toimintaa (niin pito- kuin vetovoimaa) tarkastellaan kohderyhmittäin eli asukkaat (nuoret, työikäiset, opiskelijat, seniorit), yritykset, matkailijat (kotimaiset, ulkomaiset) ja tapahtumajärjestäjät. Näin sen kehittämiseen pitää myös tarttua.

Jaakko Valpio

puheenjohtaja

Hämeenlinnan Kansallisseura

Lue myös: Tässä ovat Hämeenlinnan uuteen johtajanvirkaan hakeneet – Mukana tuttuja nimiä politiikasta ja hallinnosta sekä entinen Tampereen apulaispormestari (28.9.2022)