Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 15.10.2022 Ruokakaupassa on mietittävä, mihin rahat riittävät – Väistämättä se näkyy myös vyötäröllä

Ruuan hinta nousee ennätystahdilla.

Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinta nousi syyskuussa 14,5 prosenttia, elokuussa nousu oli 12,5 prosenttia. Luvut ovat huimia ja ennätyksellisiä. Kyse on yleisestä inflaatiosta, mutta myös Ukrainan tilanteesta. Hintojen nousua selittävät myös kallistuneet lannoitteet ja energia.

Kauppareissulla hintojen nousun huomaa. Kun ennen sai kassillisen viidelläkympillä, samanlaiseen pussilliseen kuluu euroja huomattavasti enemmän. Se vaikuttaakin suoraan valintoihin, joita kaupoissa teemme. Hintojen nousu näkyy myös ravintoloissa ja vaikuttanee kulutustottumuksiin, kun talven aikana meistä jokaisen pitää arvioida, mihin eurot riittävät.

Keskimäärin suomalainen käyttää vähän yli 400 euroa ruokaan kuukaudessa.

Ruuan hinnalla on suuri vaikutus suomalaisten talouteen. Hämeen Sanomat julkaisi kuluneella viikolla jutun, jossa pelkästään asuntolainan korot, entistä kalliimpi sähkö ja polttoaine nostavat keskiarvotalouden kulutusta yli 10 000 eurolla vuodessa. Summa on suuri ja aiheuttaa sekä pelkoa että stressiä suomalaistalouksissa. Miten rahat riittävät?

Keskimäärin suomalainen käyttää vähän yli 400 euroa ruokaan kuukaudessa. Budjetissa voi pysyä valintoja tekemällä. Esimerkiksi päärynät ja kaalit ovat halventuneet vuotta aiemmasta, mutta lähes kaikki muu onkin sitten kalliimpaa. Esimerkiksi jauhot, munat, suurimot ja voi ovat kaikki kallistuneet yli 30 prosenttia. Kalan hinnan nousu on myös hillinnyt sen ostamista, puhumattakaan kahvista.

Ruokakaupassa kauppakassin hintaan voi vaikuttaa ostamalla edullisempia tuotteita. Kaupoissa tämä onkin näkynyt ketjujen omien merkkien kasvavana menekkinä. Myös laputetut alennustuotteet tekevät hyvin kauppansa.

Lihan hinnan on ennustettu myös nousevan ainakin 15–20 prosenttia. Se vaikuttanee jo lihan kulutukseen. Toivottavasti se kiihdyttäisi myös ihmisten ruokailutottumusten muuttumista kasvispainotteisemmaksi.

Ruuan hinnan nousu näkyy jollain aikavälillä myös terveydessä. Usein epäterveelliset ruuat ovat edullisempia kuin terveelliset. On helppoa ostaa ranskanperunoita ja edullisimpia kalapuikkoja sen sijaan, että tekisi raaka-aineista itse vastaavan ruuan, mutta paljon terveellisemmän. Eriarvoisuus kasvaakin vauhdilla myös ruokapöydässä ja näkyy kansanterveydessä. Se on vain ja ainoastaan huono asia.