Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Lapseni hoidon lopettaminen johti sijoitukseen ja voinnin heikkenemiseen itsetuhoisuuteen asti – "Koittakaa pärjätä kesän yli!" – No, ei me pärjäilty

Kiitos Kati Mäki-Kihniä, kun avoimesti kerroit Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan kerrassaan surkeasta lääkäritilanteesta (HäSa 18.10.).

Näin asiakkaan näkökulmasta tilanne on todella huono ja tunnistan ilmiön.

Kirjoitan nimettömästi, jotta lapseni yksityisyydensuoja säilyy.

Lapseni hoito lopetettiin

Lapseni on ollut lastenpsykiatrian asiakkaana noin kahdeksan vuoden ajan. Hoitavia lääkäreitä on ollut yhtä monta. Heikko lääkäritilanne ja hoidon laatu on laskenut vuosien varrella todella paljon ja tänä kesänä vedettiin täydelliset pohjat: hoito lopetettiin!

Hoitosuhdetta ei siis päätetty, vaan lapseni ei vain saanut hoitoa, riittävää ja oikea-aikaista hoitoa. Tämä johti lapsen kiireelliseen sijoitukseen, jonka aikana lapsen psyykkinen vointi heikkeni merkittävästi, jopa itsetuhoisuuteen asti.

Kun tähän yhtälöön lisää vielä kotikukuntamme (ei Hämeenlinna) umpisurkean lastensuojelun, joka ei tarjonnut mitään avohuollon tukitoimia, onkin tilanne jo aika mahdoton. Lapsi joutuu kärsijäksi, kun terveydenhuolto ja sosiaalitoimi pallottelevat, että "eiku hoitakaa te tää".

Lääkärit vaihtuneet, samoin lääkitys

Näiden lapseni hoitovuosien aikana olen tuottanut usein huolta lapseni haasteista ja toivonut vahvempaa hoidollista apua. Vaihtuvista lääkäreistä ja sitä myöden vaihtuvista hoitolinjoista johtuen lapsen lääkitys on vaihdettu usein, mutta esimerkiksi toivomaani apua tunnetyöskentelyyn ei ole ollut saatavilla. Terapiaa on sentään myönnetty.

Lähes kaksi vuotta sitten yritin saada lapselleni lääkäriaikaa, jotta lääkitystä voitaisiin tarkistaa. Aikaa tarjottiin noin kolmen viikon päähän. Olin tällöin yhteydessä Sally Järvelään ja toin esille tätä samaa asiaa: onko lääkäreitä todella näin vaikea saada?

Vastaus oli lohduton: kyllä on. Kuin sattuman kautta, tämän yhteydenottoni jälkeen lääkäriaika löytyikin jo seuraavalle päivälle.

Nepsyoireilevien lasten perheissä tilanne usein kriisiytyy nopeastikin, ja tuollainen kolmen viikon odottelu vain lääkityksen tarkistukseen on jo aivan kamala aika.

"Lääkäri on paikalla sitten taas ensi viikolla"

Toisin kuin Kati haastattelussa toteaa: meidän kriisitilanteitamme ei ohjattu toiselle lääkärille, jouduimme kriisitilanteissa aina tyytymään siihen, että lääkäri on paikalla sitten taas ensi viikolla.

Sain poliklinikalta usein ohjeen olla yhteydessä lastensuojeluun. En tiedä miten he olisivat lääkityksellisiin ja hoidollisiin asioihin voineet puuttua?

"Koittakaa pärjätä kesän yli" – No, ei me pärjäilty

Viime keväänä eläköityvä lääkäri toivotteli ”koittakaa pärjätä kesän yli, syksyllä sitten siirto nuorisopsykiatrian puolelle”. Tämä lause kuvastaa täydellisesti saamamme hoidon laadun ja tason. Pärjäilkää!

No me ei pärjäilty ja tuloksia korjaillaan sitten nuorisopsykiatrian puolella.

Eräs iltapäivälehti kirjoitti viime vuoden lopulla ison jutun siitä, miten Suomessa laitetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevia lapsia lastenkoteihin, koska tarvittavaa hoitoa ei resurssien puutteen takia ole saatavilla. Ilmiö ei ole uusi, vaan jatkunut jo aivan liian kauan.

Kallista peliä tämmönen, tästä maksetaan isoa hintaa jo nyt, kun nuoret oireilevat vuosi vuodelta enemmän.

Eläköön ennaltaehkäisy ja varhainen tuki.

Kuka hoitaisi lasten mielenterveyttä?

Kirjoitus julkaistaan asianomaisten suojelemiseksi nimimerkillä ja ilman paikkakuntaa.