Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Koulutusvienti ei ole pienen maan aivovientiä vaan kansainvälistä aivotuontia

Koulutusviennistä on povattu Suomelle markkinavalttia, vaikka Pisa-menestys on hiukan laantunut. Perustaso on kuitenkin vahva – kiitos opettajien hyvän koulutuksen.

Opetushallituksen tilaama tutkimus todistaa, että koulutusvienti on taloudellisesti merkittävää toimintaa. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttaminen Suomessa sekä alan palvelujen ja tavaroiden myynti ulkomaille tuottaa Suomelle liki miljardi euroa vuodessa eli vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Valtaosa summasta kertyy ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta Suomessa, heidän kulutuksestaan ja työpanoksesta valmistumisen jälkeen.

Koulutusviennistä on molemminpuolista hyötyä.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu kääntyi laskuun vuonna 2017, jolloin korkeakouluissa tulivat käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut. Lasku jatkui koronapandemian aikana, mutta on taas nousu-uralla.

Lukuvuosimaksut eivät siis pysäyttäneet koulutusvientiä. Kansainväliset opiskelijat ovat tottuneet investoimaan koulutukseensa. Lahjakkaille ja vähävaraisille ulkomaalaisopiskelijoille on tarjolla stipendejä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa kansainvälistyminen on arvossaan. Hamk on lisännyt vieraskielisten koulutusohjelmien tarjontaa ja pyrkinyt kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Hamk on liittynyt yhtenä harvoista ammattikorkeakouluista Eurooppa-yliopistoon. Hamk on myös mukana Opetushallituksen yhteydessä toimivassa Education Finland -ohjelmassa, joka vauhdittaa suomalaista koulutusvientiä ja edistää alan verkostoitumista.

Hämeen ammattikorkeakoulussa oli viime vuonna 571 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, 92 vaihtoon saapunutta ja 62 vaihtoon lähtenyttä sekä 10 englanninkielistä tutkintokoulutusta.

Forssassa ja Janakkalassa on lisäksi kansainvälisiä lukio-opiskelijoita Finest Future -hankkeen kautta. Tavoitteena on, että he lukion jälkeen jatkavat myös korkeakoulu-opintoihin ja mahdollisesti työuralle Suomessa

Suomalaisella koulutuksella on edelleen erinomainen maine maailmalla, mitä kannattaa hyödyntää. Koulutusviennistä on molemminpuolista hyötyä.

Suomessa pitää panostaa myös siihen, että loppututkintonsa jälkeen mahdollisimman moni kouluttautunut jatkaa täällä myös työelämässä, mistä koituu hyvää koko yhteiskunnalle.