Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Metso ei astu maanomistajan reviirille vaan edistää toimivasti metsäluonnon monimuotoisuutta

Metso-suojeluohjelmaa voi luonnehtia varsin onnistuneeksi, vaikka se ei ole yltämässä aivan kaikkiin tavoitteisiinsa vuodelle 2025. Ohjelma on ansainnut synninpäästönsä, sillä jarruna on ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön rajallinen rahoitus.

Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metso on viime vuosien aikana edistynyt vuosittain vaihtelevasti. Ohjelman alkusanat lausuttiin jo vuonna 2008. Natura-kiistoista viisastuneena suojelua edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta.

Määräaikaisen suojelun ja luonnonhoidon kohteissa ei saavuteta kunnianhimoista tavoitetta, kun rahoitus ei siihen riitä korvaustason noustessa. Metsänomistajat ansaitsevat metsistään joka tapauksessa asiallisen korvauksen käyvän taksan mukaan.

Natura-kiistoista viisastuneena suojelua edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta.

Luonnonsuojelualueiden lisäämisen pinta-alatavoitteesta saavutetaan kuluvan vuoden lopussa jo yli 90 prosenttia, mutta määräaikaisten ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta lukema jää 73 prosenttiin.

Jotta ohjelman hehtaaritavoitteet eivät jäisi kovin kauas, pitäisi ympäristötuen määrärahoja vielä lisätä. Rahaa vaatii jatkossa myös Metso-ohjelman ylläpitäminen.

Metso-ohjelmassa parasta on se, että se perustuu vapaaehtoisuuteen ja metsänomistajien halukkuuteen tarjota luonnoltaan arvokkaita metsiään suojeluun pysyvästi tai määräaikaisesti korvausta vastaan.

Yksittäisten maanomistajien lisäksi kunnat ja seurakunnat ovat myös mukana Metso-ohjelman toteuttamisessa vapaaehtoispohjalta.

Kunnille ja seurakunnille metsäomaisuus on ollut taloudellinen turva, mutta yleinen mielipide on alkanut kääntyä yhteisön rahavaroista yhteisten ympäristöarvojen kannalle. Metsäsuunnitelmiinkin penätään perinteisen metsänhoidon sijaan monimuotoisuuden tavoitteita.

Varsinkin taajamametsillä on iso merkitys paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös kuntalaisille lähiretkeilykohteena. Metsää kyllä kasvaa Suomessa vuosittain enemmän kuin mitä sitä kaadetaan, mutta ratkaisevaa on monimuotoisuuden kannalta säilyvän metsän laatu.

Ely-keskusten Metso-ohjelman toteutusta on painotettu perustellusti eteläiseen Suomeen, jossa suojelualueita on selvästi Pohjois-Suomea vähemmän. Metso ei siltikään juuri kavenna metsäyhtiöiden työsarkaa.