Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Kiinakin on pesunkestävä diktatuuri

Maailman väkirikkaimmalla ja kaikkialle vaikutusvaltansa ulottavalla Kiinalla on vain yksi johtaja: itsensä historialliselle kolmannelle viisivuotiskaudelle maansa johtoon valituttanut Xi Jinping, 69.

Kommunistisen Kiinan perustajan Mao Zedongin ylitsepursunneen henkilökultin jälkeen viiden vuoden valtakaudet rajoitettiin kahteen. Xi Jinping korotti itsensä Maon rinnalle tai jopa yli.

Toinen tämän hetken diktaattoreista, päivittäin kätensä ukrainalaisten siviilien vereen tahraava Vladimir Putin on toiminut täsmälleen samoin. Myös hän on valtakuntansa johdossa määräämättömän ajan ja on junaillut pysyvän asemansa milloin mitenkin keplotellen ja kansan tahtoa manipuloiden.

Kiinassa ei kansalta edes vaivauduta kysymään. Demokratian irvikuvassa on vain yksi puolue ja sillä yksi johtaja. Kuin varmuuden vakuudeksi Xi Jinpingin politiikan "ytimessä" on entistäkin suurempi vallan keskittäminen kommunistiselle puolueelle. Vähäisetkin vastalauseet tukahdutetaan, ihmisten valvonta kiristyy.

Entinen maan presidentti Hu Jintao, 79, talutettiin pois salista kesken kommunistisen puolueen puoluekokouksen loppuseremonian. Hän suostui poistumaan vain hyvin vastentahtoisesti, virallisen selityksen mukaan huonovointisena.

Puhdistukset ovat menossa totalitaarisen valtion huipulla, todennäköisesti valtavan valtion alemmillakin askelmilla.

Aina vain selvemmin henkilönpalvontaan perustuvasta linjasta poikkeavia näkemyksiä ei sallita. Hu Jintao ei ole edes Xi Jinpingin vastustaja tai kilpailija. Hän ei vain kuulu pääsihteerin luottomiehiin, alleviivattuna: miehiin. Kiinan johdossa ei ole naisilla sijaa.

Kiina suuntaa intressinsä kaikkialle pyrkien keinoja kaihtamatta taloudelliseen ja poliittiseen ylivaltaan – sekä sotilaalliseen.

Kun maailma ja Eurooppa katsovat Ukrainaan, käyttää Kiina tilaisuutta hyväkseen. Mahdolliset vakavat seuraukset ulottavat vaikutuksensa vielä laajemmalle. Käänteisesti: jos ja kun Venäjä joutuu nöyrtymään Ukrainassa, seuraa siitä vaikeuksia myös Kiinan voimapolitiikalle. Toivottavasti.

Kiina vahvistaa armeijaansa ja on ilmaissut, ettei kunnioita Taiwanin itsenäisyyttä. Tässäkin Venäjän tie näyttää olevan karmealla tavalla Kiinan tie. Kiina "pyrkii" Taiwanin rauhalliseen liittämiseen, mutta käyttää "tarpeen vaatiessa" voimaa.

On kysymys siitä, saako isompi kaapata omavaltaisesti ja väkivaltaisesti pienemmän. Se on erityisen olennaista pienille maille, myös Suomelle.