Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kulttuurivieras Tanssi edistää myös sosiaalista hyvinvointia

Suomalainen ainutlaatuinen ja laissa määritelty taiteen perusopetus houkuttelee: opetuksen piirissä on Suomessa 126 000 lasta ja nuorta, heistä 37 000 tanssii. Suomen tanssioppilaitosten liitto tietää myös kertoa, että tanssi on viime koululaiskyselyn mukaan viiden suosituimman harrastelajin joukossa eri ikäryhmissä.

Tanssin opiskelusta tulee useimmiten mieleen ensimmäiseksi liike ja siihen saumattomasti liittyvä musiikki. Itselleni opettajana ja koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa merkittävää on liikkeen taustalla lapsen ja nuoren oppimistaitojen kehittyminen ja kehittäminen. Tähän olennaisena kuuluu syy-seuraussuhteen ymmärtäminen omassa toiminnassa niin tanssin oppimisen näkökulmasta kuin sosiaalisessa ympäristössä.

Kaikkein palkitsevinta opettajalle onkin nähdä hetki, jolloin oppilas alkaa ymmärtää, että hän pystyy itse omalla toiminnallaan vaikuttamaan oppimiseensa sekä yhteisön päämäärään. Tanssin opiskelussa se on usein esityksen valmistaminen. Ryhmän yhteinen päämäärä opettaa opiskelijoille vastuun ottamista omasta tehtävästä ryhmän hyväksi, samoin kuin antamaan tilaa muille opiskelijoille ja heidän tehtävilleen tai näkökulmilleen. Taiteen perusopetuksessa opitaan näin myös muun elämän kannalta merkittäviä taitoja.

Entä tanssi sosiaalisesta näkökulmasta ja paikallisen viihtyvyyden kannalta?

Tanssitunnit eivät edistä vain fyysistä hyvinvointia, vaan ne tukevat vahvasti myös psyykkistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Tanssin harrastaminen edistää sosiaalisuutta vähentäen lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä. Tunneilla opitaan tanssitaitojen lisäksi myös kaveritaitoja sekä ryhmässä toimimista.

Tanssitunnit taiteen perusopetuksessa ovat sosiaalisia toimintaympäristöjä, joille oleellista ovat turvallisuus, kunnioittava ja avoin vuorovaikutus sekä jokaisen yksilöllisyyden hyväksyminen. Lapset ja nuoret pääsevät tanssin avulla ilmaisemaan luovuutensa kautta itseään ja tunteitaan. Harrastuksen parissa syntyy myös elämän mittaisia ystävyyssuhteita, sillä lajin parissa saatetaan viettää useita tunteja viikossa yli kymmenenkin vuoden ajan.

Esitystilanteisiin näytöksiin valmistautuminen yhdistää vahvasti oppilaita ja perheitä, kun kaikki sitoutuvat yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Näytöstilanteet liittävät ryhmän oppilaita vahvemmin yhteen, kun he pääsevät yhdessä jakamaan jännittävät esiintymiskokemukset.

Myös oppilaiden huoltajat tutustuvat toisiinsa lasten harrastuksen myötä ja pääsevät osalliseksi tanssiopiston toimintaan osallistumalla esimerkiksi opiston näytöksiin niin yleisössä kuin avustajajoukoissakin. Tanssiopiston näytökset ja esiintymistilaisuudet ovatkin merkittäviä sosiaalisia tapahtumia ja edistävät tanssituntien ohella paikallista tanssikulttuuria.

Merkittävää kaiken edellisen toteutumiselle on opetuksen rahoituspohja. Turvattu rahoitus takaa taiteen perusopetuksessa ammattiin pätevöityneet pedagogit ja turvalliset oppimiselle soveltuvat tilat. Parhaimmillaan hyvin toimivat tanssioppilaitokset vahvistavat kunnan imagoa ja brändiä. Tanssin oppilaitoksille on myös tuttua yhteistyö muun muassa päiväkotien, peruskoulujen ja lastenkulttuurikeskusten kanssa.

Olkaamme ylpeitä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin tästä suomalaisesta tuotteesta nimeltään taiteen perusopetus.

Kirjoittaja on tanssinopettaja ja rehtori (toimivapaalla), Etelä-Hämeen Tanssiopisto