Mikä ihme siinä on, että opiskelijat eivät jää Hämeenlinnaan? Hämeen Sanomat kysyi asiaa Linnan Kehityksen ja Hamkin johtajilta. Suoraa tai konkreettista vastausta kukaan ei osaa sanoa, mutta syitä on monia.
Yhdeksi selitykseksi tarjotaan sitä, etteivät Hamkin koulutusohjelmat ja paikalliset yritykset kohtaa riittävän hyvin. Tänne tarvittaisiin enemmän esimerkiksi tietotekniikan tai biotalouden yrityksiä, joilla olisi tarjota työpaikkoja valmistuneille. Nyt työpaikat sijaitsevat muualla.
Opiskeluja on mahdollista tehdä myös paljon etänä. Välttämättä opiskelijat eivät muuta lainkaan Hämeenlinnaan, jolloin kaupunki jää vieraaksi eikä synny edes mielikuvakilpailua vaikkapa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kanssa. Nuorten on helppo liikkua paikkakunnalta toiselle, kun ei vielä ole perhettä tai halua jämähtää.
Hämeenlinnasta on helppoa lähteä Tampereelle.
Opiskelijoita viehättävät isot kaupungit. Hämeenlinnasta on harvinaisen helppoa lähteä vaikkapa kasvukeskukseen Tampereelle, jossa nuoret näkevät paljon mahdollisuuksia niin uralleen, vapaa-ajalleen ja asumiselleen.
Maantieteellisesti Kanta-Häme on niin hyvällä sijainnilla, että se vaikuttaa opiskelijoiden liikkuvuuteen. Kanta-Häme on häntäpäässä, kun vertaillaan, kuinka iso osa korkeakoulututkinnon suorittaneista on jäänyt opiskelumaakuntaan vuosi valmistumisensa jälkeen. Julmia lukuja on parannettava.
Aivovuodon taustat pitää nyt vihdoin tutkia ja etsiä ratkaisuja, jotka tehoavat. Se vaatii laajaa yhteistyötä alueen yrityksiltä, kaupungilta ja koulutusorganisaatioilta.
Onneksi Kanta-Häme on nyt myöntänyt asian ja yrittää löytää siihen ratkaisua 630 000 euron EU-tuella. Tarkoitus on kehittää kaupungille ja sen elinkeinoyhtiölle sekä oppilaitoksille pysyvä toimintamalli. Käytännössä ainakin yksi ongelma on se, etteivät opiskelijat ja paikalliset yritykset kohtaa riittävän hyvin. Samaan aikaan sata paikallista yritystä potee työntekijäpulaa ja työntekijöiden saatavuuden kanssa on todellisia ongelmia. Erityisesti pulaa kokevat kauppa- ja palvelu- sekä matkaulu- ja ravitsemusalat, logistiikka, rakentaminen ja tuotantoteollisuus sekä terveys- ja soteala. Tilanne vaatii avointa keskustelua oppilaitosten ja yritysten kesken. Turhaa byrokratiaa tulee välttää ja on haettava joustavia malleja ja toimintatapoja.
Opiskelijoiden pitovoimaan tarvitaan tekoja. Se vaatii lisää elinvoimaa, dynaamisuutta ja houkuttelevuutta kaupungilta.