Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipidevieras | Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Valta Suomen metsistä ei kuulu EU:lle – Pääministeri on epäonnistunut Suomen EU-politiikan johtamisessa

Päätösvalta Suomen metsistä ei kuulu Euroopan unionille. Metsäpolitiikka on kansallista. Suomessa tiedetään parhaiten, miten Suomen metsiä tulee kestävästi hoitaa. Jätimme eduskunnassa välikysymyksen hallituksen laiminlyönneistä EU:n metsäpolitiikkaan vaikuttamisessa. Välikysymys on koko opposition yhteinen, ja olen ensimmäinen allekirjoittaja.

Kyse on komission ennallistamisasetuksesta. Asetuksella on tärkeät tavoitteet, joista ei ole riitaa: luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Se on edellytys myös tulevaisuuden kestävälle metsätaloudelle.

Asetuksen toteutus on erittäin epäreilu

Terveet metsät luovat hyvinvointia ja ovat osa ratkaisua myös ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Sen sijaan asetuksen toteutus on Suomelle erittäin epäreilu ja vahingollinen. Asetuksen kustannukset ovat Suomelle aivan suhteettoman suuret: lähes miljardi euroa vuodessa. Sitä voi verrata esimerkiksi suureen jäsenmaahan Saksaan, jonka kustannukset olisivat 190 miljoonaa.

Vaikutusarviot ovat puutteellisia, joten kustannukset voivat olla vielä paljon suuremmatkin, sillä välillisiä vaikutuksia esim. elinkeinoihin ei ole arvioitu.

Kohtelee Suomea ankarasti

Asetus esitetyssä muodossaan kohtelee Suomea ankarasti johtuen muun muassa vertailuvuodesta 1952. Suomi rakennettiin sotien jälkeen ja maamme teollistui myöhään. Se että muut maat olivat hakanneet metsänsä jo paljon aiemmin, ei voi tarkoittaa, että Suomi maksaa.

Ennallistamisasetus on niin räikeällä tavalla epäsuotuisa Suomelle, ettei pitäisi olla mitään epäselvää siinä, että Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen.

Suomen hallitus otti asetukseen myönteisen kannan, eikä jättänyt niin sanottua toissijaisuushuomautusta, kuten Ruotsi. Sillä olisi voinut haastaa, onko EU:lla ylipäätään toimivaltaa asiassa.

Hallituksen kannanmuodostus venyi kesän yli jopa 12 viikkoa ja myöhästyi niin pahasti, että toissijaisuushuomautuksen määräpäivä meni Suomelta ohi. Anteeksiantamatonta!

Hallituspuolueet ovat asiasta sisäisesti riitaisia ja puhuvat komission suuntaan aivan eri viestiä. Yhtenäistä kantaa ei ole vieläkään. Kuinka EU-politiikka ja Suomen edun valvominen voi onnistua, jos ei ole selkeää yhtä kansallista Suomen kantaa?

Pääministeri on epäonnistunut

Pääministeri on epäonnistunut Suomen EU-politiikan johtamisessa Suomelle tärkeässä asiassa, eikä hallituksen linja nauti enää luottamusta hallituspuolueiden kansanedustajissakaan.

SDP:n, keskustan ja RKP:n edustajat äänestivät talousvaliokunnassa kokoomuksen esityksen puolesta hallituksen kantaa vastaan. Sama on toistunut muissakin valiokunnissa, viimeksi ympäristövaliokunnassa.

EU-vaikuttaminen on ollut koko kauden jälkijättöistä ja liian myöhään reagoivaa. Niin ikään metsiä koskevassa ilmastotaksonomia-asiassa noloin hetki koettiin, kun asiasta vastaava komissaari vieraili Suomessa, eikä Suomen hallitus saanut saman aamun kokouksessa päätettyä, mikä on Suomen kanta ja mitä viestiä komissaarille kerrotaan.

Jokainen jäsenmaa valvoo etujaan EU:ssa niissä asioissa, jotka ovat niille tärkeitä. Euroopan metsäisimmän maan etuja metsäpolitiikassa ei valvo kukaan, ellei Suomi itse.

Sanni Grahn-Laasonen

Hämeen vaalipiirin kansanedustaja (kok.), eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja