Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Onko toinen saamelainen aidompi toista? – Ihmisten identiteettiä koskevan asian herkkyyskerroin on korkea

Alkuperäiskansojen oikeudet ja Suomen tapauksessa saamelaisten, eivät ole keskustelussa yleensä nousseet kovin paljon esille. Viime päivinä ovat.

Historiaan, kieleen ja syntyperään perustuvat oikeudet on tiedetty monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, mutta on silti yllättävää, miten syvään kiistaan esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi on syössyt hallituksen.

Kaikki kriisit se kesti, mutta saamelaiskäräjälakiin lopulta kalkkiviivoillaan kompasteli. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) kitkerässä kiistassa purkautuu raskaalla hallitustaipaleella kertyneitä paineita.

Keskustan viivytystaistelu näyttää onnistuneen, eikä lakiesitys ehtine eduskuntaan ennen vaaleja.

Molemmat osapuolet, sekä lakia kiihkeästi vastustavat keskustalaiset että sen esittelijät vakuuttavat puolustavansa saamelaisten oikeuksia.

Lakiesitys määrittelee saamelaisuuden aikaisempaa tiukemmin ja rajaa pois oikeuden osallistua saamelaiskäräjävaaleihin osalta sellaisista, joille se nykyisen lain mukaan kuuluu.

Onko toinen saamelainen saamelaisempi toista? Uuden lain mukaan on – ainakin aikaisempaa enemmän. Lakiesitys on "aidompien" saamelaisten asialla.

Kaikki määrittelyt ovat kuitenkin vajavaisia ja vain tulevien kiistojen mahdollisia syitä. Jos saamelaisuus määritellään kyllin tiukasti, ei kohta kukaan voi sanoa olevansa saamelainen. Asian herkkyyskerroin nousee, kun se koskee ihmisten identiteettiä.

Voiko syntyperä ja tausta todellakin vaikuttaa demokraattisiin oikeuksiin 2020-luvun kansanvallan kehdossa eli Pohjoismaissa?

Yleensä ihmisillä olisi kohtuullista olla oikeus osallistua omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon.

Saamelaisille kuuluvat YK:n julistuksen mukaiset alkuperäiskansojen oikeudet. Niiden käytännön toteutus onkin ollut täysin toinen juttu, kun puntarissa ovat esimerkiksi energia ja luonnonvarat.

Suomea on voinut pitkään kritisoida siitä, ettei se ole ratifioinut maailman työjärjestön ILO:n yleissopimusta numero 169, joka edellyttää "erityistoimia" alkuperäiskansojen oikeuksien suojelemiseksi.

Alkuperäiskansojen tietoisuus oikeuksistaan on ollut nousemaan päin. Se on oikein.

Saamelaisalueilla on mittaamaton arvo valtiorajoista välittämättä, eihän niistä välitä se kuuluisa kairasta kotiin löytävä Lapin mies eikä saamelaiskulttuurikaan. Kiistely aidosta saamelaisuudesta ei auta tippaakaan itse asiaa, pohjoisen ihmisiä, kulttuuria tai luontoa, joka on kaikkien yhteinen.