Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipidevieras | Juhani Lehto (vas.): Hyvinvointialueen ongelmaa ei tule kaataa sairaiden maksettavaksi – Regressiivinen rahoitusmuoto on hyvätuloisille kevyempi kuin pienituloisille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on reilun 50 miljoonan euron ongelma. Valtiolta on tulossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen noin 750 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen päättäjien odotetaan kuitenkin järjestävän asukkaille noin 800 miljoonaa euroa maksavat palvelut, rokottamisesta sairaanhoitoon, lastensuojelusta vanhusten hoivaan, vammaisten palveluista päihdehuoltoon.

Reilut 50 miljoonaa euroa pitää saada maakunnan asukkailta, eli noin 300 euroa vuodessa per asukas. Jos on mielipidetiedusteluihin uskomista, suomalaiset ovat varsin laajasti sitä mieltä, että he hyväksyisivät yhteisvastuun rahoitusperiaatteena hyvään terveydenhuoltoon ja vanhusten hoivaan. Hyväksyntää saa myös verojen korottaminen, mikäli sitä tarvitaan tämän yhteisvastuun toteuttamiseksi.

Yhteisvastuullinen verotusoikeus puuttuu

Voimassa olevan lain mukaan hyvinvointialue ei saa periä sen paremmin 300 euron vuotuista tasaveroa tuloihin katsomatta kuin tulojen suuruuteen suhteutettua progressiivista veroa asukkailtaan.

Yhteisvastuullisen verotuksen sijasta puuttuvat miljoonat saa kerätä palveluiden käyttäjiltä perittävinä asiakasmaksuina. Asiakasmaksujen perintää ohjataan lailla ja asetuksella, joissa on määritelty kustakin palvelusta sallitut maksimimaksut ja esimerkiksi alle 18-vuotiaille ja eräiden avomielenterveys- ja sosiaalityön palvelujen käyttäjille maksuttomuus.

Pitkäaikaissairairailta ja vanhuksilta

Terveempiin työikäisiin kohdistuu maksuista vain pienehkö osa siksi, että heistä suurimmalla osalla palvelujen tarve on vain tilapäistä ja vähäisempää. Lisäksi heistä suurella osalla on oikeus maksuttomiin työterveydenhuollon lääkäri- ja muihin palveluihin.

Yhteisvastuun sijasta tuosta 50 miljoonaa euroa kerätään suuri osa niiltä, joiden tulot ovat keskimääräistä merkittävästi alhaisemmat ja joita rasittavat myös Kelan lääkekorvausten suuret omavastuut, Kanta-Hämeen pitkäaikaissairailta ja vanhuksilta. Progressiivisuuden sijasta rahoitusmuoto on regressiivinen – hyvätuloisille kevyempi kuin pienituloisille.

Moni joutuu talousahdinkoon

Viime vuosina Suomessa yli 600 000 asiakasmaksua on päätynyt perinnän kautta ulosottoon. Osalle kyse on ollut vain kertamaksun laiminlyönnistä, mutta suurelle osalle perittäväksi on tullut erilaisten maksujen rypäs, jolloin tilanne on paljon vakavampi.

THL:n tutkimuksen mukaan 40 000 suomalaista ajautuu vuosittain maksujen vuoksi ”katastrofaaliseen” talousahdinkoon. Kun Kanta-Häme on hyvin keskimääräistä Suomea, meillä nuo luvut voisivat olla lähes 20 000 maksua ulosotossa ja noin 1 200 henkilöä katastrofaalisessa ahdingossa.

Osuus terveydenhuollon rahoituksesta on korkea

Suomessa asiakasmaksujen ja omavastuiden osuus terveydenhuollon rahoituksesta on läntisen Euroopan korkeimpia. Toivottavasti mahdollisimman monet ensi kevään eduskuntavaaliehdokkaat kertovat, mitä asiakasmaksuja alentavia ratkaisuja lupaavat hallitusneuvotteluissa esittää.

Ja lainsäädännön muutoksia odottaessa hyvinvointialueen päättäjien on syytä käyttää lain sallimaa mahdollisuutta ja velvollisuutta myöntää vapautus tai alennus silloin, kun maksut ajavat asukkaan kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Juhani Lehto

emeritus professori, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen jäsen (vas.)

Hämeenlinna