Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Talouskasvussa on puhe siitä, mistä puute – Mistä kasvua, kun julkinen talous niiaa ja velkataakka kasvaa?

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei yllättänyt povaamalla Suomen talouskasvun pysähtymistä ensi vuonna. Ennusmerkit eivät ole hyvät, kun etenkin Ukrainan sodasta aiheutuu erilaisia riskejä.

Suomalaisyritykset ovat toistaiseksi menestyneet varsin hyvin sodan uhkakuvista huolimatta. Yrityskentän paras optimismi on jo kaikonnut.

Valuuttarahasto arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna sentään kaksi prosenttia mutta jäävän ensi vuonna nollan tuntumaan. Tämä ei paljon eroa valtiovarainministeriön taannoisista arvioista.

Valitettavasti inflaatio harppoo kärjessä, eikä se ensi vuonnakaan taida laskea kuin vähän alle viiden prosentin. Talousnäkymät kirkastuisivat, jos inflaatio saataisiin kuriin.

BKT:lle ei kuitenkaan ennakoida nopeaa elpymistä, kun kotitalouksien ostovoima laskee elinkustannusten noustessa. Potentiaalinen kasvu jää IMF:n mukaan yhden prosentin tuntumaan.

Julkista velkaa on helppo hirvitellä mutta vaikea purkaa.

IMF jakaa Suomen hallitukselle kiitosta siitä, kuinka hallitus on saanut Suomen ohjattua läpi koronakriisistä ja tehnyt myös työllisyyttä parantavia uudistuksia. Toimet olisivat tosin voineet olla vielä tehokkaampia.

Suomen työllisyyden nousu ei johdu niinkään Suomen hallituksen toimista kuin yleisestä talouden kasvusta.

Tärkein IMF:n viesti kuuluu, että Suomen julkista taloutta on tulevaisuudessa vakautettava huomattavasti. Velkasuhde on Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten aikana karannut.

Kulunut hallituskausi on toki ollut isojen kriisien sävyttämää. Vasemmistovetoinen hallitus päätyi kattamaan kasvavaa alijäämää velanotolla ja jatkamaan elvytystä.

IMF penää perustellusti julkisen talouden asteittaista vakautusta ja elvyttävän talouspolitiikan purkua.

Valtiokonttorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vertautuu jo 1990-luvun lamakurimusta seuranneisiin vuosiin. Ilman toimia velkaantuminen kasvaa lähivuosina hälyttäviin huippulukemiin.

Julkista velkaa on helppo hirvitellä mutta vaikea purkaa.

Suomella ei ole varaa julkisen talouden menojen äkkileikkaukseen, joka hyydyttäisi kansantalouden kokonaan. Julkista velkaantumista pitää vähentää määrätietoisesti ja rauhalliseen tahtiin. Samalla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Suomen varsinainen ongelma on talouskasvun puute. Talouskasvumme on ollut pitkään hyvin vaatimatonta eikä muutosta näy.