Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kanta-Hämeessä Suomen parhaat metsät – Miten hoitaa niitä ilmastokestävästi? – Metsien terveydestä tulee huolehtia hakkuilla ja harvennuksilla

Kanta-Hämeen metsät rikkovat useita ennätyksiä. Luonnonvarakeskuksen mukaan täällä on Suomen parhaiten kasvavat metsät. Vuotuinen keskikasvu on 8,3 kuutiota hehtaarilla, mikä ylittää Päijät-Hämeen kasvun 0,1 kuutiometrillä. Muualla Suomessa luku jää alle kahdeksan kuutiometrin.

Hyvä kasvu on mahdollistanut metsien monipuoliset hakkuut ja suuret tulot. Vuonna 2020 yksityismetsätalouden liiketulos oli Suomen paras sekin, 238 euroa hehtaarilta. Myös hiilivarastona Kanta-Hämeen metsät ovat Suomen parhaat, sillä niissä on eniten puuta: 172 kuutiota hehtaarilla viime vuonna.

Vuotuisesta kolmen miljoonan kuutiometrin kokonaiskasvusta hakattiin viime vuonna 79 prosenttia. Se on hyvin lähellä Luonnonvarakeskuksen laskemaa, suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää (80 %). Viimeisten viiden vuoden aikana hakkuut ovat joinain vuosina ylittäneet tämän tason. Toisin sanoen metsiä on hakattu enemmän, mitä ne ovat kasvaneet.

Ilmastonmuutos vaatii sopeutumista

Nopeasti etenevä ilmastonmuutos asettaa metsänomistajat uuteen tilanteeseen. Lämpenevä ilmasto pidentää kasvukautta, mutta pelkona on, leviävätkö Keski-Euroopan laaja-alaiset vanhojen kuusikoiden metsätuhot tänne.

Olemme myös maamme kuusivaltaisin maakunta. Erityinen huomio on metsien hiilitaseessa, sillä karkeasti arvioiden puolet puun kuutiomäärästä on hiiltä.

Erityisen suuria hiilivarastoja ovat vanhat järeät kuusikot, ja niitäkin meiltä löytyy paljon. Niissä on myös korkeampi riski kirjanpainaja-, juurikääpä ja myrskytuhoille. Vanhoja puhtaita kuusikoita hakkaamalla metsänomistaja pienentää omaa taloudellista riskiään. Kuitenkin samaan aikaan metsäluonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on syytetty erityisesti metsänhakkuita.

Mitä metsille pitäisi tehdä?

Mitä ristiriitaisten tavoitteiden keskellä metsille pitäisi tehdä, hakata vai säästää?

Keinoja on useita. Metsien terveydestä tulee huolehtia hakkuilla ja harvennuksilla, sillä vain terve metsä on hyvä hiilensitoja. Monimuotoisuus huomioidaan säästöpuilla ja jättämällä arvokkaimmat alueet hakkuiden ulkopuolelle. Metsien suojelu on metsänomistajalle nykyään myös taloudellinen vaihtoehto.

Kaiken perusta metsänhoidossa on oikea puulaji oikealla kasvupaikalla. Mänty kuivemmille, kuusi tai rauduskoivu tuoreille ja ravinteisimmille maille. Perustamalla uudet taimikot sekametsiksi voidaan varautua paremmin ilmastonmuutokseen. Lehtipuiden osuus voisi nousta 20–30 prosenttiin.

Kuusi sopeutuu heikosti kuiviin kesiin

Männyn ja rauduskoivun viljelyä on lisättävä metsänuudistamisessa. Nyt eniten viljellyn kuusen ennustetaan sopeutuvan erityisen heikosti lähitulevaisuuden kuiviin kesiin ja leutoihin talviin.

Kuusta on täälläkin istutettu hirvituhojen pelossa aivan liian karuille kasvupaikoille. Kasvu taantuu jo ensiharvennukseen mennessä ja metsänomistajan riskit kasvavat.

Taimikonhoidot ja ensiharvennukset pitää tehdä ajallaan. Tämä ei valitettavasti toteudu nyt Kanta-Hämeessä. Useampi kymmenen prosenttia taimikoistamme jää kokonaan ilman taimikonhoitoa. Taimikonhoitoon saatavissa olevaa Kemera-tukea on jäänyt käyttämättä satojatuhansia euroja.

Sopivilla kasvupaikoilla, kuten turvemailla, voisi siirtyä myös jatkuvaan metsänkasvatukseen. Turvemaiden hakkuita tultaneen tulevaisuudessa rajoittamaan, jotta hiili pysyy turpeessa eikä karkaa pahentamaan kasvihuoneilmiötä. Tuhkalannoituksilla voidaan vahvistaa puiden kasvua ja sitä kautta lisätä hiilen sitomista.

Maakunnassamme on parhaat lähtökohdat sopeuttaa metsiä muuttuvaan ilmastoon ja keinoja siis löytyy – tartutaan niihin!

Antti Sipilä

metsätalouden koulutuspäällikkö

Hämeen ammattikorkeakoulu