Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Suomi Natoon ajallaan, Turkki toimii tavallaan

Suomi ja Ruotsi hakivat lyhyen ja yksituumaisen harkinnan jälkeen Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Sota riehui Ukrainassa, eikä sen kehityskulkua vielä tiedetty. Toivottiin, että yhteinen jäsenyysprosessi etenisi nopeasti.

Nyt tiedetään, että Unkari ja Turkki ratifioivat liittymisasiakirjat vasta reilusti ensi vuoden puolella. Se on jonkinlainen takapakki, mutta täysin siedettävä sellainen.

Ei ole minkäänlaisia merkkejä, että Suomi ja Ruotsi olisivat joutumassa harmaalle alueelle odotellessaan pääsyä Naton siipien suojaan. Suomen puolustuskyky on hyvä, ellei erinomainen. Venäjä on pahoissa vaikeuksissa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu tänään Bukarestissa Romaniassa alkavaan Naton ulkoministerikokoukseen. Suomi on ensimmäistä kertaa mukana tarkkailijajäsenenä, ei siis enää "pelkkänä" kumppanimaana, vaan osoittaen, että mukana ollaan, ja täysjäsenyys etenee ajallaan.

Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg on useaan otteeseen toivonut, että Unkari ja Turkki hyväksyisivät uudet jäsenmaat niin pian kuin mahdollista. Hän on osoittanut yhteisessä asiassa mainiota aktiivisuutta, vain keinot ovat loppuneet kesken Unkarin ja etenkin Turkin kanssa.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on ollut asiassa harvinaisen konkreettinen ulottuvuus.

Suomi ja Ruotsi ovat kaikkiaankin erittäin tervetulleita Natoon. Puolan, Tshekin ja Slovakian pääministerit painostivat Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia samalle linjalle, mutta tämä antoi viime viikon lopulla Visegrád-maiden kokouksessa edelleen vain lähinnä asiaa lykkäävän lupauksen: Unkarin parlamentti äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä "vuoden ensimmäisessä" istunnossa, joka on 1. helmikuuta 2023. Saatiin kuitenkin edes jokin määräpäivä.

Varsinainen kanto Nato-kaskessa on viimeiseen asti Recep Tayiip Erdoganin itsevaltaisesti johtama Turkki, jota on taivuteltu olan takaa, mutta ilman tuloksia.

Ruotsin hallitusvallan keikahtamista aikaisempaa kovemman linjan oikeistolaiseen suuntaan olisi voinut olettaa tyynnyttävän Turkkia, joka on väittänyt Ruotsin suosivan terroristeja. Ei ole auttanut.

Turkki toimii tavallaan, ja Erdogan pelaa omaa peliään. Hän tarvitsee kaikki vaalivaltit ensi kesäkuussa pidettävissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa.

Turkin talouskurimus on syvä. Erdogan tai hänen AKP-puolueensa voivat hävitä vaalit ensimmäistä kertaa!

Turkkissakin kansalaiset saavat edelleen äänestää. Nyt siitä eräänlaista "hintaa" maksavat odotuskannalle joutuneet suomalaiset.

Suomessa voidaan huolehtia vain omasta päätöksentekokyvystä.