Keskiviikko 30. marraskuuta on talvisodan alkamisen vuosipäivä. Neuvostoliiton sotatoimet Suomea vastaan alkoivat 30.11.1939.
Millä tilannekehityksellä saattaisi talvisota kohdistua jälleen Suomeen? Myös jatkosodassa ja Lapin sodassa käytiin osin talvista sotaa neljän kauden ajan – ja myös Neuvostoliiton kokemukseksi.
Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Torsti Silen arvioi (HäSa 21. 3. 2014), että Venäjä on arvaamaton naapuri, jolta Nato-kumppanuus tai EU eivät suojaa. Naton edistyneet kumppanit Suomi ja Ruotsi on sentään hyväksytty Nato-hakemuksineen liiton tarkkailijajäseniksi.
Vihollinen hyökkää siviilejä vastaan
Talvisodassa, kuten nyttemmin Ukrainan sodassakin, vihollinen hyökkäsi niin maarintamilla kuin ilmoitse siviili-infrastruktuuria vastaan. Suomenlahti jääpeitteellään oli merisotatoimilta suljettu.
Nato on hiljattain lisännyt Itämeren ja Pohjanmeren alusvoimaansa viidestätoista aluksesta kolmeenkymmeneen. Ilmavoimien toiminta ei ole niinkään vuodenajoista kiinni.
Pakkasherra paukutteli talvella 1966, jolloin sotaharjoitukset ainakin Siuntiossa, Räyskälässä ja Oulunjärven alueella jouduttiin keskeyttämään ja palauttamaan joukot takaisin varuskuntiinsa.
Skandinavian ilmaston lämmetessä lauhtuu omamme kohta Pohjois-Saksan tasoiseksi. Puolus-tusvoimien ja Rajavartiolaitoksen "viluntorjuntavarustus" ovat kohentuneet sitten vuoden 1966.
Toisinnosta esitetty versioita
Talvisodan toisinnosta on esitetty lehdistössä ainakin kaksi versiota.
Kirjoitus "Entä jos talvisota syttyisi nyt?" (HS 6. 3. 2010) ajoittuu jälkijättöiseen ajankohtaan. Se ei arvioi sodan syytä eikä päättymisprosessia, mutta kuvaa karttapiirroksenkin avulla hyökkäysnuolien kulkua Karjalankannakselta Helsingin ja Lahden suuntiin. Iskuja satelee Helsingin ja Malmin alueille. Eteläinen hyökkäys pysäytetään valmiusprikaatien vastahyökkäyksillä Kymijoen tasalla.
Ajallisesti väljempi arvio "Jos talvisota syttyisi nyt; 202X–202X " (HäSa 8. 12. 2019) laventaa talvisiksi vaihtoehdoiksi koko vuosikymmenen.
Kirjoitus maalaa sodan syitä ja kulkua sekä myös päättymistä. Artikkelin talvisodista on jäljellä vielä kahdeksan "varvia" aloitusvuosin 2022–2029. Kenellä kirjoittajista lieneekään tarvittavia ennustajan lahjoja ?
Kirjoitukset arvioivat myös merivoimien ja ilmavoimien taistelun osuutta Suomenlahdelta sisämaahan.
Kirjoitukset eivät käsittele nykyään vaikuttavan hybridisodan osuutta sodankäyntiin.
Puolustusvoimauudistuksessa 2012–15, "Soiva peli", ja osin jo sitä ennen oli taistelujoukot lakkautettu vitjassa Kontiolahti–Lappeenranta –Hamina–Kotka.
Jäljellä on Maasotakoulu janalla Lappeenranta–Hamina. Puolustusta ei toki aloiteta varuskuntien joukoilla, paitsi vain pikatilanteissa.
Talvisotaa mustalla maalla
Suomi on talviensa kanssa eriytymässä Lapin ja "Lantalan" lohkoihin. Viime mainitulla alueella voisi seuraava talvinen sota alkaa jopa mustalla maalla kuten jatkosota kesäsotana 1941.
Venäjän sitoutuessa Ukrainan sotaan ja suollettua siihen myös itärajamme takaisia joukkojaan on talvisodan konventionaalinen toistuminen ainakin näillä lumilla pois suljettu mahdollisuus. Ukrainan sodan jälkeen on Venäjän vielä "nuoltava haavansakin".
Helena Petäistö otsikoi kirjoituksensa (SK 2012) "Suomi ypö yksin". Jos maamme olisi nyt käytävä talviseen sotaan – lumilla tai mustalla maalla – niin se tapahtuisi kuitenkin "harmaalla alueella".
Siitä värityksestä vastaa nykyään Turkki, joka jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimista, ottaen samalla suuren vastuun maiden mahdollisuudesta joutua liittoutumattomina johonkin aggressioon tai asekriisiin. Nato-turvamme tehostuu toivottavasti myös "Turkin hihasta".
Koko maata puolustetaan
Koko maata puolustetaan Lapista Lantalaan ja vuodenajoista toisiin, tukeutuen tarvittaessa kenraaleihin "pakkanen" ja "hyttynen".
Suomen omaehtoinen puolustus ja peritty talvisodan henki toimikoot sodan ennalta estäjinä.
Reino Laajaniemi
majuri evp.
Hämeenlinna
Keskustelukerho Kymppikaartin puolesta