Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Maanpuolustustahto ja Naton kannatus nousevat, kun sodan uhka saa kansalaiset pohtimaan maan puolustamista

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kysely todistaa, että verinen sota Euroopassa sai kansan kääntämään katseensa odottavasti puolustusvoimien puoleen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut suomalaisten suhtautumista puolustusliitto Natoon, sotilaalliseen yhteistyöhön ja Venäjään itseensä.

Paljon on muuttunut. Kun 15 vuotta sitten silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) meni Washingtonissa toteamaan Suomen turvallisuuspoliittisiksi haasteiksi ”Venäjä, Venäjä, Venäjä”, nousi poliittinen myrsky. Venäjän raadollista voimapolitiikkaa ei enää käy kiistäminen.

Uuteen uskoon on kääntynyt myös suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen. Takavuosina oli vahva ei tai ehkä, nyt vielä vankempi kyllä. Sotilaallinen liittoutumattomuus on saanut idealistisena jäädä.

Enää vain harva arvostelee puolustushankintoja.

Yhteistyötä Naton kanssa kannattaa MTS:n mukaan nyt peräti 86 prosenttia vastaajista ja USA:n kanssa 81 prosenttia.

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kannatus on vielä kattavampi.

Kysely osoittaa, että sodan uhka havahduttaa kansalaiset luottamaan puolustusvoimiin ja puolustuspolitiikan hoitoon.

Usko puolustuskykyyn on vankka, vaikka esimerkiksi ensimmäiset uudet F-35-hävittäjät saadaan Suomeen vuonna 2026 ja neljän monitoimikorvetin rakentaminen myöhästyy vuosikymmenen loppupuolelle.

Enää vain harva arvostelee suuria puolustushankintoja. Itse asiassa yli puolet kyselyn vastaajista mielisi nostaa puolustusmäärärahoja nykyisestä. Yli puolet olisi myös valmis lisäämään Venäjän vastaisia pakotteita.

Kansalaiset kannattavat niinikään Ukrainan aseavun lisäämistä tai pitämistä ainakin ennallaan.

Maanpuolustustahto on pysynyt samoissa huippulukemissa, jonne se viime keväänä ylsi. Viisi kuudesta vastaajasta on vakuuttunut, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti hyökkääjää vastaan kaikissa tilanteissa.

Yhtä korkealla on Suomen nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus. Keskustelua yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta ei pidä tässäkään tilanteessa vaieta vaan jatkaa. Seuraavana vaiheena lienee koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on oikeassa kuvatessaan MTS:n kyselyn tuloksia suomalaisten maanpuolustusasenteista poikkeuksellisiksi. Suomalaisten kattava tuki on sujuvoittanut puolustuspoliittisia ratkaisuja.