Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipidevieras | Päivi Räsänen (kd.): Jokapäiväinen leipä on turvattava myös kriisiaikana – Kuinka suuri hätä suomalaisella viljelijällä pitää olla?

Kolme maatilaa päivässä lopettaa toimintansa kannattavuuskriisin vuoksi. Maatalouden ahdinko ei koske pelkästään tuottajia vaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Meitä uhkaa myös ruokakriisi, ellemme näinä epävarmoina aikoina pidä huolta elintarviketuotannon omavaraisuudesta.

Suomessa on noin 46 800 maatilaa, jotka tarjoavat töitä suoraan tai välillisesti valtavalle joukolle ihmisiä. Joka kahdeksas työpaikka on ruokaketjussa.

Maatalous on painunut historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin keskustan vahtivuorolla. Oli suuri pettymys, ettei hallitus tuonut lisätalousarviossa maatalouden tukipakettia – eikä luvannut sitä edes tänä vuonna. Tässä tilanteessa kristillisdemokraattien oli pakko tehdä välikysymys asiasta hallitukselle.

Tuntuu kuluttajan kukkarossa

Kuluttaja tuntee jo kukkarossaan kauppakassin kallistumisen. Ruoan hintojen nousu on kiihtynyt jälleen uuteen ennätykseen.

Tilastokeskuksen uusimpien hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Eniten ovat kallistuneet jauhot, kananmunat, kahvi ja voi. Hintojen nousu ei näytä pysähtymisen merkkejä, vaan jatkuu kiihtyvällä tahdilla.

Nousua selittävät etenkin kallistuvat lannoitteet ja energia, jotka vaikuttavat koko elintarvikeketjuun maataloudessa, ruokateollisuudessa ja kaupassa. Tuotantokustannukset kasvavat entisestään kylmenevällä säällä.

Pietituloiset ovat lujilla

Elintarvikkeiden hinnan nousulla on merkittävä vaikutus etenkin pienituloisiin kotitalouksiin, joissa ruuan osuus käytettävissä olevista tuloista on ollut suuri jo ennestään. Jokapäiväisen leivän kallistuminen näkyy myös yhä useamman lapsiperheen elämässä.

Elintarvikkeiden verotus on Suomessa korkeaa ja sitä tulee keventää pitkällä aikavälillä. Kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron laskemista 10 prosenttiin.

Verokevennyksestä hyötyisivät kotimaiset tuottajat. Uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen ja työllisyyteen.

Perhetilojen toiminta vaakalaudalla

Jos maatalouden kriisiin ei vastata päättäväisesti, uudet sukupolvet eivät ehkä enää ole valmiita jatkamaan perhetilojen toimintaa. Keinoja pitää etsiä niin sähkötuesta, verotuksesta kuin elintarvikeketjun sisältä.

Kyse on pohjimmiltaan kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja sitä myötä huoltovarmuudesta.

Tarvitsemme mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruuan hinnasta. Elintarvikemarkkinoille on tuotava kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi.

Miten halllituksen saisi heräämään?

Kuinka suuri hätä suomalaisella viljelijällä pitää olla, jotta hallitus herää? Monille muille sektoreille on löytynyt tukea sähkön hinnan noustessa. Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi ei saa johtaa Suomen ruoantuotannon huoltovarmuuden heikkenemiseen.

Niin ruoantuotannolle kuin sen kulutukselle on asetettu kovia muutospaineita ilmastonmuutoksen nimissä. Maataloudessa onkin suuri päästövähennys- ja hiilensidonnan potentiaali.

Helposti silti unohtuu, että maatilan päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna, vaan tuottaa suomalaisille ruokaa. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla.

Tarvitaan maalaisjärkistä linjaa

Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia, EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruoantuotannon ylläpitämisen. Suomen EU-vaikuttaminen on ollut liian löysää.

On reagoitava alkutuottajien hätähuutoon ja vaikutettava ponnekkaammin sekä kaupan, elintarviketeollisuuden, että kotimaan ja EU-politiikan pöydissä.

On viisautta varautua riittävällä tavalla siihen, että emme aina välttämättä saa elintarvikkeita ulkomailta. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd.)

Riihimäki